Kotoutuminen ja kotiapu kohtaavat

Myyrmäessä pilotoitava Tehdään yhdessä hanke tarjoaa apua vanhuksille, toipilaille sekä työllistymistä tavoitteleville maahanmuuttajille.

KOULUTUKSEEN ja kielitaitoon liittyvät ongelmat ovat keskeisimmät syyt maahanmuuttajanaisten työllistymättömyyteen. Tämä on myös tietynlainen noidankehä, koska ilman kielitaitoa, saati luku- ja kirjoitustaitoa, kouluttautuminen perinteisellä tavalla on mahdotonta. Kynnys työllistymiseen tällöin on hyvin suuri.

 Ongelmaan on hankalaa löytää ratkaisua. Lyhyillä kielikursseilla saavutettu auttava kielitaito ei parane, koska usein maahanmuuttajilta puuttuvat arkitilanteet, joissa kieltä voisi käyttää. Toisaalta on tärkeää myös muistaa, että heikko suomenkielen taito ja muodollisen koulutuksen puute ei automaattisesti merkitse, että ihmisellä ei olisi mitään työelämään sopivia tai siinä hyödynnettäviä taitoja.

 Työllistämistä vaikeuttavat niin kotoutujan oman kulttuuripiirin kuin suomalaisen kulttuurinkin ennakkoluulot. Liian usein näiden kohtaaminen on raju törmäys, joka vaikeuttaa ihmisten kotoutumista ja samalla uuden arjen ja tulevaisuuden rakentamista.

 Ratkaisua lähdettiin hakemaan uudella näkökulmalla. Löytyisikö avain työllistymiseen kotoutumisen ja naapuriavun kautta?

 MARJA LIISA TOIVANEN Vantaan Akateemisista Naisista kertoo, kuinka ajatus Tehdään yhdessä -projektista syntyi.

 “Meillä on vuosien aikaan syntynyt paljon kokemuksista näiden maahanmuuttajanaisten kohtaamisissa. Vapaaehtoistyössä olemme tutustuneet moniin heistä. Tiedämme heidän osaamisensa ja tunnemme myös monien naisten kulttuuritaustat.”

 “Usealle heistä kodin askareet ja huolenpito ovat sitä parasta osaamista. Pohdimme, mihin tällainen osaaminen riittäisi, että päästään alkuun.”

SYNTYI ajatus tarjota kevyttä kotiapua vanhuksille ja toisaalta vastavuoroisesti antaa maahanmuuttajanaisille tilaisuuksia keskusteluun ja suomen kielen arkiseen käyttämiseen ja kielitaidon ylläpitämiseen. Tehdään yhdessä -hankkeessa keskeistä onkin vuorovaikutus ja ihmisen kohtaaminen. Siksi kysymys ei ole pelkästään kotisiivouksesta tai kodinhoitotyöstä. Monet kotityöt ovat fyysisesti myös raskaita, joten projektin piiriin voidaan ottaa myös miehiä.

 “Meillä onkin jo nyt hyviä kokemuksia siitä, miten tämä projekti tarjoaa mahdollisuuksia niin naisille kuin miehille. Ulkoilu, lääkärissä käynnit, sairaalasta kotiutetun avustamien, ikkunanpesut, verhojen laittaminen... kaikkia näitä on jo tehty.”

 “Olimme alkuvaiheessa yhteyksissä myös Vantaan kaupungin suuntaan ja saimme sieltä vihreää valoa idealle. Ja näin  jatkokehittelimme sitä. Projektin toteuttaminen vauhdittui, kun saimme myös taloudellisia resursseja Päivikki ja Sakari Sohlberg -säätiöltä sekä omalta Akateemisten Naisten Liitolta. Näin uskalsimme polkaista projektin tämän vuoden alussa käyntiin.”

LIIKKEELLE lähdettiin Myyrmäestä aiemman kokemuksen perusteella.

 “Meillä on hyviä kokemuksia siitä, kuinka yhteisöllisiä täällä ollaan ja miten positiivisesti myyrmäkeläiset suhtautuvat uusiin asioihin. Esimerkiksi neljätoista vuotta sitten juuri Myyrmäessä aloitettiin Luetaan yhdessä -pilottiryhmä, joka on nyt kasvanut koko maan laajuiseksi toiminnaksi.”

 Lisäksi senioriväestön osuus on kasvanut viime vuosina.

 “Täällä asuvat eläkeläiset ovat keskituloisia, joille markkinahintaisen kotiavun osto tuntuu ja on kallista. Eli hyvin sopiva kokeilualue tälle meidän projektille.”

 “Täällä myös kunnallinen kotiapu on ylikuormitettu eikä pysty tosiasiassa vastaamaan muuhun kuin kaikkein vaativimpiin tarpeisiin. Monille eläkeikäisille naisille osa kotitöistä on muuttunut ongelmalliseksi ja apu olisi tarpeen. Toisaalta heillä on elämänkokemuksen tuomaa osaamista ja kykyä neuvoa, miten suomalaisessa kodissa toimitaan. Monille myös arjen yksinäisyys on ongelma.”

Tarvitaan rohkeutta tutustua

 Ei ole yksinkertaista löytää vanhuksia, jotka ovat valmiit ottamaan kotiinsa vieraan avustajan, vaikka avun tarve olisi ilmeinen. Esteenä on epäluuloinen suhtautuminen maahanmuuttajiin sekä eläkeikäisen asenne, jonka mukaan tulee selviytyä omin avuin.

 Tutustuminen ensin onkin tärkeää, sillä se vähentää ennakkoluuloja. Siksi koordinaattorin mukana olo ensimmäisellä tapaamiskerralla on tärkeää.

Tavoitteena työllistyminen

Projektin näkökulmasta sekä työnantajalle että maahanmuuttajanaisille on tärkeää, että työstä maksetaan oikeaa palkkaa – kyseessä ei siis ole yksi monista hiljattain luoduista työllistämisohjelmista.

 Alussa työtä voi tehdä muutamia tunteja kuussa, mutta kun toiminta laajenee, työ saattaa muuttua kokopäiväiseksi tai tulot voidaan sopeuttaa yhteiskunnalta saatuihin tukiin.

 Lopullisena tavoitteena on, että osa työntekijöistä siirtyisi kielitaidon kasvettua ammatilliseen koulutukseen tai alkaisi tehdä töitä ammatinharjoittajana.