Jopa 11 000 uutta asukasta! Myyrmäki muuttuu rytinällä kaupungiksi

KAUPUNKI on laatimassa Myyrmäkeen uutta kaavarunkoa. Kyseessä on yleiskaavan ja asemakaavan väliin asettuva yleispiirteisempi suunnitelma, jolla ei ole varsinaisia oikeusvaikutuksia. Kaavarungolla pyritään huolehtimaan siitä, että usein korttelikohtaisesti laadittavat asemakaavat muodostaisivat yhtenäisemmän ja toimivan kokonaisuuden.

 Myyrmäen ohella vastaava kaavarunkotyö on Vantaalla vireillä useilla muillakin vanhoilla asuinalueilla. Yhteistä näille kaikille on vanhojen keskustojen tiivistäminen sekä asuntorakentamisen voimakas lisääminen. Asuntorakentamisen taustalta löytyy Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen Maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimus (MAL). Sopimus edellyttää 9 600 uuden asunnon rakentamista Vantaalle vuosina 2016 - 2019. Kaavarungon rinnalla etenee myös uuden, vuonna 2020 voimaan tulevan, yleiskaavan laatiminen.

 Myyrmäen kaavarungon tavoitteiksi kaupunki on asettanut viihtyisän ja vehreän asuinympäristön sekä elinvoimaisena kehittyvän keskustan, jossa kohtaavat ihmiset, palvelut ja työ ja jossa liikkuminen olisi sujuvaa. Kaiken tämän sitoo yhteen paikallinen, elävä kaupunkikulttuuri sekä selkeä kaupunkikuva ja korkeatasoinen arkkitehtuuri.

 Kaavarunkoluonnoksen haasteet liittyvätkin kolmeen kysymykseen: yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, työpaikkojen säilyttämiseen ja pysäköinnin järjestämiseen.

 Myyrmäen väkiluku on lisääntynyt runsaat 20 % vuodesta 1980. Samaan aikaan asuntokuntien määrä on kasvanut liki 70 % ja asumisväljyys liki 25 %. Luvuissa näkyy perhekoon pieneneminen ja yksinasuvien määrän kasvu. Lähes vuosittainen uudisrakentaminen on taannut sen, että asukasmäärä ei ole kääntynyt laskuun.

ASUKASMÄÄRÄN on tarkoitus kasvaa tulevaisuudessakin, sillä uusi kaavarunkoluonnos nostaisi asukaslukua seuraavan vuosikymmenen aikana 8 000 - 11 000 asukkaalla, jolloin kaupunginosassa voisi olla 2020 -luvun lopulla noin 25 000 asukasta.

 Uutta asuntorakentamista voidaan toteuttaa kahdella tavalla, joko tiivistämällä aluetta erityisesti nykyisten keskustojen ja asemien ympärillä tai laajentamalla rakennettua aluetta Myyrmäkeä ympäröiville viheralueille. Toki on olemassa myös ns. nollavaihtoehto, jossa uudisrakentamisesta luovuttaisiin kokonaisuudessaan.

 Vielä 1990-luvulla Myyrmanni oli seudullisesti merkittävä kauppakeskus. Sinne tultiin asioimaan myös oman suuralueen ulkopuolelta. Nyt Sellon, Kaaren, Ristikon ja Jumbon kauppakeskukset, sekä tulevaisuudessa myös Kivistön uusi kauppakeskus, saavat aikaan sen, että Myyrmäen palvelut ovat lähes kokonaan alueen omien asukkaiden ostovoiman varassa. Tätä näkemystä tukee myös kaupungin pari vuotta sitten laatima kaupan palveluverkkosuunnitelma.

Tavoitteena elinvoiman säilyttäminen

Paikallisen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi kaavarungon vaihtoehdoista on kehitettäväksi valittu nykyisten keskustojen tiivistäminen. “Kaupunkirakenteen tiivistämisen periaatteena on tehokkaampi ja korkeampi kaupunkirakenne radan varressa”, kertoo asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala kaavarunkotyön lähtökohdista. Tällöin ympäröivät viheralueet jäisivät koskemattomiksi ja palvelut turvattaisiin alueen oman kasvavan ostovoiman myötä. Tiivistäminen merkitsee Myyrmäen ja Louhelan asemien ympäristössä myös korkeaa rakentamista. Luonnoksen mukaan korkeimmat rakennukset molempien asemien ympäristössä olisivat 24-kerroksisia, käytännössä kaksi kertaa korkeampia kuin Myyrmäentien varren nykyiset tornitalot.

MYYRMÄEN suunnittelussa on 1960-luvulta lähtien vannottu asumista, työpaikkoja sekä palveluita sekoittavan yhdyskuntarakenteen nimiin. Puhuttiin kompaktikaupungista, joka olisi myös kontaktikaupunki. Työpaikkojen määrä on kääntynyt tällä vuosituhannella laskuun. Kun vuonna 2000 työpaikkoja oli vielä hieman yli 6 000, on niiden määrä tällä hetkellä runsaasti alle 5 000 työpaikan.

 Myyrmäkeen on lähdetty kaavoittamaan ennakkoluulottomasti lisää tilaa kivijalkaliikkeille, samalla kun esimerkiksi Isomyyrin kauppakeskus purettaisiin. Tavoitteena on saada näin elävää ja vaihtelevaa kaupunkitilaa. Johanna Rajala kertookin että “erikokoista liike- ja toimistotilaa ohjataan kävelykeskustan vilkkaimmille raiteille Myyrmäenraitin ja Liesikujan varteen sekä keskustan torialueiden ja aukioiden äärelle rakennusten katutasoon”.

 Kivijalkapalveluiden syntyminen ja säilyminen edellyttää kuitenkin elävää kaupunkitilaa myös päiväaikaan. Mikäli työpaikat häviävät alueelta, katoavat samalla ravintoloiden lounasasiakkaat ja partureiden, kampaamojen sekä muiden pienliikkeiden päiväkäyttö. Harva liike elää pelkästään iltamyynnillä, joten ilman työpaikkojen lisääntymistä suurena vaarana on alueen muuttuminen nukkumalähiöksi.

 Tähän vaaraan reagoi myös kaupunkisuunnittelulautakunta. Se muutti kaavarungon lähtökohtia toteamalla, että pelkän työpaikkojen määrän säilyttämisen sijasta on niitä pyrittävä lisäämään. Varsinaiseen kaavaluonnokseen lautakunta ei kuitenkaan tehnyt uusia toimitilavarauksia.

 Kolmas vahvasti esille noussut kysymys liittyy pysäköintiin. Tämä on herättänyt huolta niin asukkaiden kuin yritysten keskuudessa. Pysäköintipaikkoja Myyrmäen keskustassa on jatkossakin runsaasti, mutta ne sijaitsevat jatkossa pääosin maan alla.

 “Liikenteen osalta yleisenä tavoitteena on, että Myyrmäessä yhä useampi matka tehtäisiin kävellen, polkupyöräillen tai joukkoliikenteellä kaikissa ikäryhmissä”, asemakaavasuunnittelija Rajala kertoo. “Suunnittelun lähtökohtana on esteetön ja tasavertainen liikkumisympäristö kaikille ihmisille.”

Kaavarungon verkkosivu, jolta löytyy myös linkki kyselyyn jolla voit vaikuttaa ja lausua oma mielipiteesi parhaillaan nähtävillä olevasta kaavarunkoluonnoksesta 14.6.2018 asti löytyy osoitteesta:

http://www.vantaa.fi/myyrmaen_kaavarunko