Colosseumissa kokeiltiin monimuotoisia tiloja

Opiskelijat ja alueen asukkaat loihtivat vanhaan toimistopalatsiin länsivantaalaisille päiväksi yhteisen olohuoneen.

 IMATRAN VOIMA RAKENNUTTI 1970- ja 1980–luvuilla Myyrmäen Rajatorpantielle pääkonttorin, joka ei lopulta koskaan ehtinyt toimia sille alun perin suunnitellussa käytössä. Kolmen rakennuksen jättimäisestä kompleksista tuli jossain omistajanvaihdoksessa Colosseum, roomalaisen amfiteatterin kaima. Nykyinen omistaja on Keskinäinen Työvakuutusyhtiö Elo. Tällä hetkellä rakennuksissa on jonkin verran tyhjää tilaa, mutta Länsi-Vantaalla toivotaan ettei enää kovin kauan. Asukasyhdistykset ja Myyrmäki-liike haluavat avata Colosseumin ovet alueen asukkaille.

 Huhtikuun alusta toukokuun alkuun Colosseumissa toimi akateeminen ajatustehdas. Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osaston projektikurssi ja tutkimusryhmä Tilapioneerit muokkasi ja testasi siellä ideoita, joilla rakennuskokonaisuuteen saataisiin uutta elämää. Kurssille osallistui kolmekymmentä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston opiskelijaa eri oppiaineista.

 “Colosseum valikoitui tämän kevään kurssin aiheeksi sopivan sattuman kautta. Tilapioneerien tutkimuskohteena ovat vajaakäyttöiset rakennukset ja alueet, jotka ovat syystä tai toisesta menettäneet merkitystään ja joille halutaan uudenlaista tilapäistä käyttöä. Olimme etsimässä uutta kohdetta, kun vierailimme viime syksynä Myyrmäen Mushissa Colosseumissa. Törmäsimme siellä Myyrmäki- liikkeen keulahahmoon Petteri Niskaseen, ja selvisi, että liikkeen tavoite ja meidän toimintamme osuivat yksiin”, kurssin vetäjä, yliopistonlehtori RAMI RATVIO kertoo.

 Rakennuksen omistaja antoi Tilapioneerien käyttöön rakennuskompleksin ensimmäisestä kerroksesta 2000 neliömetriä ja vapaat kädet.

 “Meidän ensisijainen motiivi oli tarjota opiskelijoille hyvät tilat kurssia varten. Huoneistoalaa on kaikkiaan 30 000 m2:ä, joten sinne mahtuu kyllä monenlaista toimintaa. Lähtökohtaisesti emme odota opiskelijoilta valmista ratkaisua tyhjille tiloille, mutta toivomme saavaamme tuoreita ajatuksia, joita voidaan mahdollisesti kehittää eteenpäin”, projektinjohtaja ANTTI PYÖTSIÄ Elosta sanoo.

Tervetuloa
Isannat
sauna

 TOUKOKUUN ALUN M.Y. FESTISSÄ oli mahdollisuus kokea, millainen Colosseum olisi länsivantaalaisten monitoimisena olohuoneena. Tilapioneerit toteutti siellä yhteistyössä paikallisten vapaaehtoistoimijoiden, yritysten ja Vantaan kaupungin kanssa kehittelemiään ideoita tilojen tilapäiskäytöksi. Colosseumissa oli muun muassa Myrtsin makuja -ruokamaailma, monenmoisia kaupunkitaiteen elämyksiä, matalan kynnyksen esiintymistiloja, pakohuonepelejä ja eri-ikäisten ja eri lajimieltymysten mukaan muuntuvaa tilaa tanssin rakastajille.

Tyhjentyneiden rakennusten ja alueiden elävöittämisestä on lukuisia kansainvälisiä esikuvia. Persoonallisiksi muovautuneet, ennen hyljeksityt paikat houkuttelevat myös turisteja.

 “Esimerkkeinä voin nostaa Madridin ja Berliinin. Berliinissä kaupungin strategiaan on kirjoitettu, että vajaakäyttöiset tilat annetaan ruohonjuuritason toimijoiden käyttöön. Berliini onkin ollut jo pitkään myös näiden alueidensa ansiosta kiinnostava matkailukohde”, Ratvio muistuttaa.

 Myyrmäki saa Ratviolta kehuja. “Myyrmäkihän on Suomen hienoin aluekeskus. Kun tulin tänne ensi kerran, jo asemalla syntyi häikäisevä vaikutelma. Siinä seisoessa kokee sykkeen, joka on pitkälti asukkaiden luoma. Tuli aivan keskieurooppalainen tunnelma.”

 Ratvio näkee, että Myyrmäki ja myyrmäkeläiset ovat esikuva monille muille aluekeskuksille.

 “60- ja 70 –luvuilla rakennetun asuinalueen maine on täällä käännetty positiiviseksi. Muut seuraavat tarkkaan, mitä Myyrmäessä tapahtuu.”

 Paitsi Colosseumin elvytystä opiskelijat visioivat työpajoissaan myös, mitä Myyrmäen alue voisi olla vuonna 2030: yhteisöllinen, vihreä ja urbaani. Se edustaisi maailmalla suomalaista luontoa, mutta se tunnettaisiin lisäksi samoista asioista kuin kuuluisat ulkomaiset kaupungit, keskuspuistostaan, pariisilaistyyppisistä puutarhoistaan ja Colosseumissa kukoistavasta kulttuuristaan.

TUTKIMUKSEN OSALTA Colosseum-hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Silloin julkaistaan tieteelliset tulokset. Jälkeenpäin Myyrmäki ja Colosseum näkynevät myös yliopiston opinnäytetöissä. Kenelle Rami Ratvio ojentaa nyt viestikapulan?

 “Vantaan kaupungin maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala on tietenkin koko alueen kannalta avainasemassa, samoin kiinteistön omistaja Elo. Mutta yhtä paljon, jos ei vielä enemmän, uusien ideoiden kehittämisessä ja toteen viemisessä merkitystä on asukkailla, Myyrmäki-liikkeellä, alueen yhdistyksillä, yrityksillä, oppilaitoksilla ja muilla myyrmäkeläisillä toimijoilla. Haluamme olla sytyttäjiä ja toivomme, että myyrmäkeläiset tarttuvat ideoihin.”

 Rami Ratvio uskoo, että Colosseumissa syttynyt kipinä ei jää tilapäiseksi.

 “Tilapäisellä toiminnalla on taipumusta muodostua pysyväksi.”