Unohdetut aukiot

Myyrmäkeläiset ottavat kohteliaisuutena sen, että aluetta kuvataan vähän rosoiseksi, mutta heitä tuskin ilahduttaa, jos sitä sanotaan epäsiistiksi. Vaikka ränsistyneet aukiot odottavat korjaustöitä vielä jonkin aikaa, niiden siisteyden eteen voi tehdä joka päivä paljonkin. Siivouksesta vastaavat kaupunki ja kiinteistöt, mutta likaaminen tai likaamatta jättäminen on yhteisiä kulkuväyliä käyttävien oma valinta.

SÄVELTÄJÄ Frédéric Chopin sai kesäkuussa Myyrmäkeen oman polun. Chopininpolku, aikaisemmin Putouspolku, johtaa Urheilutalon ja Vaskivuoren lukion välistä Myyrmäenraitille ja Delfiiniaukiolle. Chopin tuo kieltämättä raikasta vaihtelua Myyrmäen katunimistöön, mutta uusi nimi on jäänyt monelta huomaamatta, sillä itse aukio ei kuuluisan säveltäjän nimestä hätkähtänyt. Delfiinit kylpevät edelleen kolhiintuneina vanhassa hiekassaan. ”Altaan” reunaa pönkittävät pitkältä ajalta kasautuneet tupakantumpit. Heinäkuussakaan aukiolla ei ole kukan kukkaa.

 Delfiiniaukio ei ole rähjäisyydessään ja epäsiisteydessään yksin. Sen kohtalotovereita ovat lähes kaikki Myyrmäen parikymmentä aukiota ja toria.

 ”Suurin osa toreista, aukioista ja kaduista on siivouksen ja kunnossapidon suhteen kaupungin vastuulla. Aukiot lakaistaan tai pestään näin kesäaikaan vähintään kerran viikossa. Kaupunki vastaa myös alueidensa kukkaistutuksista”, Vantaan kaupungin kunnossapitopäällikkö JYRKI VÄTTÖ sanoo.

 ”Asuntoyhtiöt ja liikekiinteistöjen omistajat hoitavat omat tonttinsa. Sopimuksissaan kiinteistönomistajat puolestaan velvoittavat esimerkiksi vuokralaisinaan olevat ravintolat huolehtimaan piha-alueesta.”

 Tavalliselle kadun tallaajalle ei ole kovin selvää, missä kaupungin vastuualueiden ja kiinteistöjen tonttien rajat kulkevat, mutta Vätön mielestä kiinteistöt huolehtivat oman osuutensa yleensä melko hyvin. Huomautettavaa on harvoin. Myyrmäki ei hänen mukaansa poikkea siinä suhteessa muista Vantaan alueista.

 ”Ravintoloiden terassirakennelmiakaan ei kaupungin puolelta juuri säädellä. Kiinteistöt hoitavat aitaukset, katokset tai kalusteet aika lailla omalla tavallaan. Terassien rakentaminen tietenkin tarvitsee luvan kaupungilta, ja suuriin ylilyönteihin voidaan luonnollisesti puuttua, jos se on tarpeen”, Vättö toteaa.

 ”Ihmisten määrä ja alueiden käyttöaste sanelevat, kuinka paljon kunnossapitoon kaiken kaikkiaan sijoitetaan. Kunnossapitokartta on laadittu lähinnä liikennettä silmällä pitäen. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat vilkkaat joukkoliikennekadut, toisessa luokassa ovat kadut, jotka kokoavat liikennevirtoja ja kolmannessa luokassa asuntokadut, joihin aukiotkin lasketaan kuuluviksi. Ensimmäisen luokan kadut vaativat enemmän käyntikertoja.”

 Kaiken a ja o yleisten tilojen siistinä pitämisessä ovat niitä käyttävät ihmiset, heidän suhtautumisensa. Roskaaminen ja likaaminen osoittavat välinpitämättömyyttä, jota ei siivouskertoja loputtomasti lisäämällä poisteta.

 Mutta onko mitään tehtävissä Myyrmäen vanhojen aukioiden ränsistyneisyydelle? Uudessa kaavarunkoluonnoksessa aukioita on esitetty lisää, vaikka nykyisetkin huokuvat autiutta.

 ”Aukiot ovat yhä rakennusaikaisessa ilmeessään, ja korjaustarvetta olisi”, Vättö myöntää. ”Oman haasteensa katujen ja torien kunnossapidolle täällä Vantaalla tuo se, että maapohja on useilla alueilla savea, vanhaa meren pohjaa.”

 Hän muistuttaa myös, että koko Myyrmäen keskustan ilme muuttuu tulevina vuosina ja että tässä vaiheessa aukioille ei kannata tehdä merkittäviä rakenteellisia parannuksia.

 ”Paalutorin kulmalle nousee jo uudisrakennuksia. Paalutori pysyy torikaupan alueena. Se menee remonttiin, kunhan talot alkavat olla valmiit eli alueen viimeisessä rakentamisvaiheessa. Siihen kuluu kyllä vuosia, sillä vuoden 2021 investointiohjelmassa sitä ei vielä ole.”

 Aukioita rakennusvaiheen jälkeen kohennettaessa ja uusia rakennettaessa mennään Vätön mielestä ilman muuta tarkoituksenmukaisuus kärjessä, eli niistä tehdään tiloja tietynlaisia toimintoja varten, esimerkkinä vaikkapa lasten tarpeet.

 ”Viime kädessähän on asukkaista kiinni, elävätkö torit ja aukiot, otetaanko ne omaksi”, hän kuitenkin toteaa.

 Asukkaat ovat toivoneet, että aikoja sitten sammuneet suihkulähteet palautettaisiin entiseen loistoonsa. Suihkulähteitä Jyrki Vättö ei lupaa.

 ”Niiden kunnossapito on kallista. Kokemusten perusteella tiedämme, että ne keräävät roskaa ja likaa ja houkuttelevat ilkivaltaan muita kohteita enemmän, ja laitteiston säännöllinen huolto vaatii oman osansa”.

 Uutta keskustaa odoteltaessa kaupungin käytössä on siivouksen lisäksi myös muita keinoja lisätä viihtyvyyttä, esimerkiksi kukkaistutukset. Vättö toivookin, että asukkaat laittavat kaupungille palautetta siisteydestä ja istutuksista:

https://asiointi.vantaa.fi/anna-palautetta