Metropolia avaa oven kestävään kehitykseen Leiritien kampuksella

Myyrmäessä itää opiskelijakaupungin alku, sillä Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoita alkaa vaeltaa raiteilla tuplasti aiempiin vuosiin verrattuna.

METROPOLIA Ammattikorkeakoulu keskittää toimintonsa 20 toimipisteestä neljälle kampukselle, Myyrmäkeen, Myllypuroon, Leppävaaraan ja Arabiaan.

 Ajoneuvotekniikan, sähkö- ja automaatiotekniikan ja konetekniikan opiskelijat Kalevankadulta ja Albertinkadulta muuttavat Myyrmäkeen. Ennestään Leiritien kampuksella ovat bio- ja kemiantekniikka, energia- ja ympäristötekniikka, laboratorioanalytiikka ja liiketalous.

 Lukuvuoden alkaessa kampuksella on noin 3500 opiskelijaa ja 230 opettajaa, kak- sinkertainen määrä viime lukuvuoteen verrattuna. Tilojakin saadaan runsaasti lisää.

 ”Uudessa jaossa Myyrmäki vahvistaa entisestään asemaansa puhtaiden ja kestävien ratkaisujen kampuksena”, Metropolian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan johtaja ANNA-MARIA VILKUNA sanoo.

 Myyrmäen kampuksen tulevaisuusnäkymissä ei ujostella. Tähtäimessä on – ei enempää eikä vähempää – kuin tulla Suomen yritysmyönteisimmäksi korkeakoulukampukseksi.

 ”Juuri niin”, Vilkuna toteaa. ”Lähtökohtana on, että Myyrmäen insinöörikoulutus keskittyy yhä enemmän kiertotalouden ja ympäristöä säästävien tekniikoiden kehittämiseen ja käyttämiseen. Olemme kotipesänä kestävää kehitystä turvaavalle osaamiselle ja tiiviissä yhteistyössä näitä aloja edustavien yritysten kanssa. Tähän kun liittyy myös kampuksen toinen vahva ala, liiketalous, koko toimintatapamme koulutuksessa muuttuu.”

 Anna-Maria Vilkuna korostaa, että tämä on lähitulevaisuutta ja että se voi antaa opiskelijoille mahdollisuuden hakeutua uusiin koulutusohjelmiin. Monialaisia hankkeita on jo käynnistetty muun muassa Vantaan kaupungin ja vantaalaisten yritysten kanssa, niitä testataan, ja tulevat insinöörit ja tradenomit ovat olleet niissä mukana.

 Lukuvuonna 2017 – 2018 Metropolian Myyrmäen toimipisteessä oli 290 ulkomaista opiskelijaa. Kampuksen laajetessa määrä nousee.

 Oppilaitoksissa puhutaan kovasti monikulttuurisuudesta, mutta toistaiseksi se näkyy heikosti käytännössä. ”Kyllä meille on edelleen haaste se, että saamme aidosti molemminpuolisen hyödyn opiskelijavaihdosta ja suomalaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden yhdessä opiskelusta”, Vilkuna myöntää.

 ”Tunnemme, että kampuksen laajentumista ja toimintojen uudistamista on Myyr- mäessä odotettu. Toivon, että lunastamme meihin kohdistetut odotukset, ja yhteistyö myyrmäkeläisten asukkaiden ja yritysten kanssa vahvistuu”, Vilkuna sanoo.

Opiskelijoille kasvava kampus on mahdollisuus

BIO- JA KEMIANTEKNIIKAN insinööriksi opiskelevalta OTTO NUMMELTA keskittäminen neljälle kampukselle saa kiitosta. Opiskelijat ovat Oton mukaan odottaneet kampuksen valmistumista pitkään, siitä kun on puhuttu opiskelijan aikaperspektiivissä todella kauan. Rakentamisen takaraja on siirtynyt jo niin monta kertaa, että opiskelijat ovat verranneet etenemistä Länsimetroon.

 ”Kampuksen opiskelijamäärä on tähän asti ollut niin pieni, että en ole kokenut Myyrmäellä olevan minkäänlaista opiskelijakaupungin leimaa. Nyt se voi muuttuakin. Meillä on tarvetta yritysyhteistyön painottuessa tulla näkyvämmäksi myös Myyrmäen keskustassa”, Otto arvelee.

 Toimittaja ounastelee näkevänsä Rajatorpantien keskustan puoleisilla alueilla entistä enemmän haalarikansaa, ainakin opiskelijoiden juhlapäivinä. Jospa löytyisi jokin patsaankorvike lakitettavaksikin? Otto Nummi ei pidä lainkaan mahdottomana, että jonkinlaista meininkiä voisi järjestää myös täällä sen sijaan, että hypättäisiin junaan ja reissattaisiin juhlimaan Helsingin keskustaan.

 Martinlaaksossa asuva Otto Nummi aloitti insinööriopinnot Myyrmäen kampuksella vuonna 2016. Kesätöissä hän on Vantaankoskella Murata Electronicsin laiteoperaattorina. Toiveena on saada jatkaa työtä vielä kesän jälkeenkin.

 Kampuksen tulevaisuudensuunnitelmat yritysmyönteisyydestä saavat Otolta varauksettoman kiitoksen. Hänen mielestään se on ehdottomasti opiskelijoiden etu.

 Ja hän tietää mistä puhuu. Hän on Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry:n työelämä- ja yritysyhteistyövastaava ja hallituksen jäsen ja toimii myös Myyrmäen kampuksen kampusvastaavana ja paikallisyhdistyksessä MeMO ry:ssä.

 ”On hyvä, että saadaan suorat linkit yritysmaailmaan. Olen järjestänyt muun muassa yritysvierailuja, mutta jotenkin tuntuu, että suhteiden rakentaminen on junnannut paikoillaan, työnantajien taholla on ollut aistittavissa jonkinlaista nihkeyttä.”

 ”Nyt, kun kampuksella potentiaalisten työntekijöiden määrä kasvaa noin paljon, haluaisimme entistä voimakkaammin osoittaa, minkälaista asiantuntijuutta opiskelijat jo kouluaikanaan voivat yrityksille tarjota”, Otto Nummi innostuu. ”Opiskelijat eivät vain biletä, kyllä työpaikan saaminen on en- sisijainen tärkeysjärjestyksessä. Luulen, että tarvitaan yhä ammattikorkeakouluopiskelun ja -tutkintojen imagon kohotusta”.

AMMATTIKORKEAKOULUISTA valmistuvilla insinööreillä on kyllä kysyntää. Otto Nummi kertoo, että työttömyysprosentti huhtikuun tilastojen mukaan oli 4,3.

 Ihan uutta työ yritysten kanssa ei ole nytkään. Kolmantena opiskeluvuonnaan tulevat insinöörit toteuttavat innovaatioprojektin yrityksen kanssa. Otolla se on edessä tänä lukuvuonna. Hänen ryhmänsä ei vielä aivan tarkkaan tiedä, missä se tapahtuu, sen verran kuitenkin, että he menevät tutkimaan, miten raskas betonirakentaminen vaikuttaa ympäristöön. ”Arvelemme, että menemme lentokentälle”, Otto virnistää.

 Otto Nummi uskoo, että opiskelupaikan muutto Helsingin keskustasta Myyrmäkeen ei ole kaikille muuttajille kulttuurishokki. Osalle hankaluutta varmasti aiheuttaa vaikkapa se, että asunto on aivan toisella puolen pääkaupunkiseutua. ”Luonnollisesti me täällä jo olevat yritämme tehdä tulijoiden olon kotoisaksi. Tekniikan ala, inssit, vetää kyllä yhtä köyttä”, Otto vakuuttaa.

 Ensimmäisen vuoden opiskelijoille on tiedossa tietenkin perinteiset tursajaiset, tekniikan alan fuksiaiset, ja siitä se yhteen hitsautuminen alkaa.