Yhteinen pöytä on pian hukaton Vantaa

YHTEINEN PÖYTÄ verkostoineen on kehittänyt vantaalaista yhteisöllistä ja monipuolista ruoka-aputoimintaa jo vuodesta 2013. Yhteinen pöytä on Vantaan kaupungin ja seurakuntayhtymän toimintaa.

 Verkostoon kuuluu noin 35 ruokahävikin lahjoittajaa ja noin 65 vastaanottavaa, ruoka-apua eri tavoin Vantaalla jakavaa tahoa. Nämä ovat järjestöjä, kaupungin asukastiloja ja seurakunnan tiloja.

LÄNSI-VANTAALLA on Yhteisen pöydän ruokakassien jakelupisteitä sekä tarjotaan yhteisölounaita. Näitä järjestävät mm. Hämeenkylän ja Vantaankosken seurakunnat sekä Asukastila Myyrinki ja Martinlaaksossa toimii Martinlaakson kyläyhdistyksen pyörittämänä ruoka-apua jakava “Eilan jono”.

 Hävikin kuljetuksesta verkostoon huolehtii Vantaan kaupungin yksikkö, hävikkiterminaali, joka luo myös työllisyyspolkuja logistiikka-, varasto- ja keittiö- aloille.

 Yhteinen pöytä on myös Sitran Kiertotalouden tiekartalla ja 1.12.2017 alkoi projekti, Sitran kanssa, Yhteisen pöydän mallin levittämiseksi muualle Suomeen.

 Lisäksi Yhteinen pöytä, Vantaan kaupunki ja Vantaan seurakuntayhtymä ovat saaneet Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus 2050 -päätunnustuksen 31.5.2017.

NYT Yhteinen pöytä on visioi- massa uutta tulevaisuutta, hävikkiruokaevoluutiota. Visio on, ettei kukaan ja mikään menisi hukkaan. Siitä nimi Hukaton Vantaa. Tähän toimintamalliin yhdistyy hävikkiruoan tehokas hyötykäyttö, ruoka- avun verkoston resurssien säästö ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Hävikin logistiikka luo työpaikkoja ja hävikkiruoan lahjoittajien vastuullisuus korostuu.

PROJEKTIN tiimoilta on valmistunut “Hukaton Vantaa Abc-kirja”, joka on opas kehittäjälle matkalla perinteisestä ruoka-avun tarjoamisesta kohti avointa osallisuutta ja kestävän kehityksen rakentamista.

 Samoin juuri on valmistunut 4FRONT:n tekemä “Yhteisen pöydän vaikuttavuusarviointi” -raportti. Siinä todetaan projektin vahvuuksista mm. näin: “Keskitetyn logistiikan avulla ruoka voidaan jakaa tasaisesti ja oikeudenmukaisesti eri jakelijoille, ja toisaalta hajautettu jakelu mahdollistaa esimerkiksi asiakaskunnan tai kaupunginosien erityispiirteiden huomioimisen. Toimintamallin selvimmät vahvuudet ovat hyvinvoinnin ja sosiaalisten vaikutusten puolella.”