Löytyykö ullakolta rahaa taloyhtiön remonttirahoitukseen?

MYYRMÄEN SUURALUEELLA monissa taloyhtiöissä pohditaan ja suunnitellaan tulevia peruskorjauksia ja remontteja. Vääjäämättä ne lähenevät ja ovat usein kalliita. Monen taloyhtiön hallitus tuskittelee tulevien ratkaisujen edessä. Pelkästään lainalla tehtävät remontit eivät houkuta. Ne luovat painetta yhtiövastikkeisiin ja se lisää sinällään välttämättömien remonttien ja peruskorjausten vastustusta yhtiökokouksissa. Monet myös pelkäävät, että tulossa olevat remontit alentavat asunnon myyntihintaa ja vaikeuttavat kauppaa.

 Eräänä lisärahoitusmahdollisuutena on pohdiskeltu lisäkerrosten rakentamista vanhaan kerrostaloon. Ajatuksena on korottaa rakennusta ja lisätä asuinkerrosten määrää, rakentaa uusia asuntoja ja viime kädessä saada voittoa taloyhtiölle.

ULLAKKORAKENTAMINEN on yksi vaihtoehto ja se onkin ratkaisu, jota on käytetty esimerkiksi Helsingin kantakaupungin vanhojen kiinteistöjen lisärakentamisessa. Tämä edellyttää kuitenkin kiinteistöjä, joissa on ullakko. Täällä Myyrmäessä, varsinkaan vanhemmassa rakennuskannassa, ei juuri ullakoita ole. Ullakkon rakentamisvaihtoehto on yleensä edullisempaa, mutta täällä käytännössä ainoa vaihtoehto on, että rakennusta tulee aina korottaa lisäkerroksin, mikä on vaihtoehtona taloudellisesti haastava.

 Perimmäinen ongelma tässä vaihtoehdossa on, että tällainen rakentaminen ei yleensä Vantaalla kannata. Lisärakentaminen maksaa paljon eikä rakennusoikeuden myymisestä tule riittävästi tuloja, jotta taloyhtiö hyötyisi siitä merkittävästi.

 Käyttämätöntä rakennusoikeuttakin saattaa löytyä joidenkin yhtiöiden tonteilta, mutta kuinka hyvin käyttämätön rakennusoikeus ja korotushalut kohtaavat, onkin toinen asia.

 Rajoituksia tällaiselle vaihtoehdolle voivat asettaa myös yksinkertaisesti talon rakenteet – kaikki eivät kestä lisäkerroksia.

LÄNSI-VANTAALLAKIN tätä rakentamisvaihtoehtoa on pohdittu ja siitä kiinnostuneita taloyhtiöitä on ollut.

 "Eräissä isännöimmissämme kiinteistöissä asia on tosiaan ollut esillä. Alustavia keskusteluja on käyty ja myös alustavia tarjouksia on rakennusfirmoilta pyydetty”, kertoo Isännöitsijä PEKKA RAUTANEN Myyrmäen huollosta.

RAKENTAJAT ovat kuitenkin suhtautuneet asiaan nihkeästi eikä tarjouksia ole vielä tullut. Syynä on ollut juuri se, että tällaisen rakennusprojektin kustannusarvioiden tekeminen on hyvin haasteellista. Koko projektin ennakoitavuus on vaikeaa.

 ”Ennen kuin rakentamisen kustannukset ovat luotettavasti tiedossa, on vaikea tehdä luotettavaa hankesuunnitemaa yhtiökokoukseen, ja se on hidastanut asioiden etenemistä. Uskon kuitenkin, että syksyllä pohdinnat etenenvät, ainakin muutamissa taloyhtiöissä, kunhan varteenotettavia tarjouksia on saatu”, isännöitsija Rautanen arvioi.

ALUEARKKITEHTI TIMO KALLALUOTO Kaupunkisuunnittelun Länsi-Vantaan asemakaavayksiköstä on myös seurannut asiasta käytyä keskustelua. Ottamatta kantaa rakentamisen taloudellisiin vaikutuksiin, hän tuo esille prosessin vaatimat kaavamuutokset.

 ”Jos asuinkerrosalan lisäys on yli 500 k-m2, tämä vaatii asemakaavamuutoksen. Vähäisemmät rakennusoikeuden ylitykset hoituvat poikkeamisluvalla”, Kallaluoto kertoo.

 Hänen tietojensa mukaan Länsi-Vantaalla ei kuitenkaan tällä hetkellä ole vireillä mitään kiinteistön korottamis- tai ullakkorakentamisasiaa.

Taloyhtiössä prosessi kulkisi seuraavasti:

1. Kaavamuutos ja rakennuslupa Yhtiökokouksessa päätetään kaavamuutoksen ja rakennusluvan hakemisesta. Tähän päätökseen riittää määräenemmistö.

2. Yhtiöjärjestyksen muutos Kun asuntoja ja muita tiloja rakennetaan lisää, tarvitaan yhtiöjärjestyksen muutos. Yhtiöjärjestyksen muutos vaatii hyväksyntään 2/3 enemmistön.

3. Hanke- ja toteutussuunnitelma Rakennushankkeen kokonaisuuden, aikataulujen ja kulun suunnitelma.

4. Ylimääräiset yhtiökokoukset Osakkaille kerrotaan projektin etenemisestä ylimääräisissä yhtiökokouksissa.