50 VUOTTA LÄHIÖELÄMÄÄ

 

RAKAS kaupunginosamme Myyrmäki täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Ensimmäiset kerrostaloasukkaat muuttivat 30.8.1969 juuri valmistuneeseen kerrostaloon osoitteessa Vaahtorinne 4. Asutuksen historia juontaa juurensa paljon varhaisemmista ajoista. Arkeologisissa kaivauksissa alueelta on löydetty merkkejä yli 7 000 vuoden takaisesta asutuksesta. Uuden ajan historiassa alueella on sijainnut yksittäisiä maatiloja. Esimerkiksi Jönsaksentilasta löytyy merkintöjä 1800-luvun kartoista. Nykyisen Kaivokselan puolella Silbölessä louhittiin rautamalmia 1744–1866. Vantaankoskella pyöri ruukki ja pienemmät kylät löytyivät Kaarelasta sekä Viherkummun paikkeilta. Nykyinen Myyrmäen kaupunginosa oli lähinnä metsää.

Jos tarkkoja ollaan niin ensimmäiset kerrostaloasukkaat nykyisen kaupunginosan alueelle ovat muuttaneet jo pari vuotta aikaisemmin 1967, sillä Louhela on nykyisin osa Myyrmäen kaupunginosaa. Mutta 50 vuotta sitten ei ollut kaupunginosia, ei vielä edes kaupunkia. Louhela ja Myyrmäki olivat aluerakennusopimuksilla osoitettuja alueita Helsingin maalaiskunnassa. Niinpä voimme juhlia hyvillä mielin nyt elokuussa 2019.

1960-LUVUN LOPPU oli vahvan rakennemuutoksen aikaa. Suuret ikäluokat, eli jälleenrakentaja- ja raivaajasukupolven lapset olivat saavuttamassa aikuisiän. Perinteiset maaseutuelinkeinot eivät enää tarjonneet toimeentuloa uudelle sukupolvelle. Pelkästään vuonna 1969 Helsingin seudulle muutti lähes 40 000 uutta asukasta. Määrä oli yli kaksinkertainen verrattuna siihen mitä seudulle muutti 2018.

Lähiörakentamisen syntysanat olikin lausuttu liki kymmenen vuotta aikaisemmin Kaivokselassa, jonne ensimmäiset asukkaat muuttivat 1962. Vuosi 1969 oli Helsingin seudulla kuitenkin suurten lähiöiden vuosi.

Myyrmäen rinnalla tänä vuonna 50 vuotta täyttävät myös Martinlaakso sekä esimerkiksi Matinkylä ja Olari Espoossa. Soukka on vuoden vanhempi, Hakunila ja Koivukylä vuoden pari nuorempia. Ensimmäinen lähiöissä syntynyt sukupolvi tulee näinä vuosina 50 vuoden ikään.

MYYRMÄKI ei siis ole yksin eikä syntyhistorialtaan ainutlaatuinen. Kaupunginosa edustaa sen aikakauden suunnitteluihanteita. Asumisen, työpaikat ja palvelut yhdistävää kompaktikaupunkia, joka mukaili ruotsalaista ABC-kaupungiksi (arbete, bostad, centrum) kutsuttua suunnitteluperiaatetta. Myyrmäen pohjana on nähtävissä perinteistä löyhempi ruutukaava, jossa autoliikenne ja kevyt liikenne on erotettu vahvasti toisistaan. Vielä nykyisinkin Myyrmäessä on mahdollisuus kulkea melkein minkä tahansa kahden pisteen välillä jalan tai pyörällä ylittämättä yhtään autotietä. Varhaisimmissa suunnitelmissa asutusta reunustaville leveille autoteille oli kaavailtu jopa eritasoliittymiä. Liikenneyhteyksien puolesta Myyrmäen sijainti on mainio. Martinlaakson rata valmistui 1975, jonka jälkeen sitä jatkettiin 2015 kehäratana lentoasemalle ja Tikkurilaan.

LÄNSI-VANTAAN kaupallisen keskustan sijainnista käytiin päättäjien keskuudessa vilkasta keskustelua 60-luvun lopulla. Paljon käytettyjä termejä silloin olivat Etelä- ja Pohjois-Vantaa, joista ensimmäinen elää edelleen Etelä-Vantaan Urheilijoiden nimessä. Pohjois-Vantaalla käsitettiin Kehä III:n pohjoispuolelle jäävää aluetta, joka lopulta jäi lentomelun vuoksi rakentamatta. Etelä-Vantaa taas käsitti kehätien eteläpuoleisen alueen, eli muun muassa Martinlaakson ja Myyrmäen jotka molemmat olivat ehdolla Etelä-Vantaan pääkeskuksen sijaintipaikoiksi. Lopulta aluekeskus päätettiin sijoittaa Myyrmäen eteläosaan, jonne oli kaavailtu myös Helsingin yliopiston merkittävää kampusta. Kaupalliset palvelut olisivat pitäneet sisällään muun muassa neljä tavarataloa: Stockmannin, Sokoksen, Elan- non sekä Keskon. Kaupan palveluita saatiin odottaa liki pari vuosikymmentä aina vuoteen 1987 jolloin IsoMyyrin kauppakeskus avattiin. Tänä vuonna 25 vuotta täyttävä Myyrmannin kauppakeskus valmistui seitsemän vuotta myöhemmin 1994. Yliopiston kampus vaihtui erinäisten vaiheiden kautta Metropolia ammattikorkeakouluksi.

TORIKAUPPA on kuulunut alusta asti alueen ilmeeseen. 1970-luvulla kauppaa käytiin ensin Louhelan vanhan ostoskeskuksen edustalla, sen jälkeen vuodesta 1987 eteenpäin hetken aikaa Liesitorilla, kunnes 1994 torikauppa siirtyi nykyiselle paikalle Paalutorille. Tällä hetkellä Myyrmäen toria pidetään torikauppiaiden keskuudessa jopa kolmanneksi vilkkaimpana Helsingin kauppatorin ja Hakaniemen torin jälkeen. Myyrmäessä kokeiltiin joitakin vuosia Myyrmannin val- mistumisen jälkeen myös hallikauppaa, mutta kauppahallin tuotot eivät tyydyttäneet kauppakeskuksen silloisia omistajia.

Alkuperäisiin suunnitelmiin kuului olennaisena osana myös vahva työpaikkarakentaminen. Aluekeskukseen sekä sen tuntumaan kaavailtiin useampia toimistorakennuksia mutta niiden toteutuminen oli nihkeää. Kuten nykypäivänä, kaupunki joutui jo 1970-luvulla tekemään hartiavoimin töitä työpaikkojen saamiseksi alueelle. Ehkä merkittävin saavutus oli Imatran Voiman kanssa 1972 solmittu sopimus keskusvalvomo-, laboratorio- ja toimistorakennuksen rakentamisesta Rajatorpantien eteläpuolelle. Nykyinen Virtatalo valmistui 1987, jota edelsi laboratoriorakennus 1983 ja keskusvalvomo 1979. Pääkonttori ei kuitenkaan koskaan muuttanut Myyrmäkeen, vaikka pääjohtaja Kalevi Numminen piti hetken aikaa työhuonetta Myyrmäessä. Imatran Voiman käyttämättä jäänyt rakennusala Kilterinmäellä muutettiin asuntorakentamiselle 2000-luvun alkupuolella.

ENSIMMÄINEN merkittävä työpaikkarakentamisen kohde oli vuonna 1976 valmistunut Kalevan talo, joka sai nimensä rakennuttajaltaan Keskinäiseltä vakuutusyhtiö Kalevalta. Omalla tavallaan epäonninen talo ei ole tainnut olla koskaan täyteen vuokrattuna, vaikka siinä on vuosien varrella toiminut muun muassa Telian Suomen toiminnot, Vantaan käräjäoikeus, Projekti-insinöörit sekä lukuisia pienempiä yrityksiä. Purkutuomion talo sai syksyllä 2018, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen jonka mukaan tilalle toteutetaan 10 asuinkerrostaloa.

Vuotta Kalevantaloa aikaisemmin aseman viereen oli valmistunut Myyrinpuhoksen liikekiinteistö, johon sijoittuu runsaasti liiketilaa, mm. Valintatalo, Alko, Apteekki, Tylli-Foto, R-Kioski, elokuvateatteri, kodinkoneliike, kukkakauppa, Osuuspankki sekä Ravintola Toppari. Lisäksi kiinteistöstä löytyi Vantaan lääkärikeskus sekä kaupungin läntinen sivutoimipiste. Myös Myyrinpuhos on parhaillaan purku-uhan alla, kun sen tilalle on kaavailtu asuntorakentamista.

Alueen merkittävimmällä rakentajalla Rakennustoimisto A. Puolimatkalla oli jo 70-luvun alkupuolella pieni aluekonttori Louhelan puolella kiinteistössä, joka purettiin vasta 2015. Vuonna 1976 Puolimatka siirtyi Uomatien ja Louhelantien varteen rakennettuun uuteen toimistotaloon, johon tuli myös Vantaankosken seurakunnan kirkkoherranvirasto. Muutaman Koskelassa vietetyn vuoden jälkeen Puolimatka palasi Myyrmäen Jönsaksentielle nykyiseen terveysaseman kiinteistöön vielä vuonna 1987.

Projekti-insinöörit Oy oli Myyrmäessä 1970-luvulta lähtien vaikuttanut yritys, joka toimi aluksi muun muassa asuinhuoneistoissa Ojahaassa, sittemmin Myyrinpuhoksessa sekä Kalevan talossa. Omat toimitilat yritykselle valmistuivat 1985 Myyrmäenraitin ja Liesikujan kulmaan, jossa nykyisin toimii mm. Wandas Kitchen & Lounge. Tilatarpeiden kasvaessa Liesikujan varteen rakennettiin vielä toinen pieni toimistotalo. Edellä kerrottujen lisäksi pienempiä työpaikkakiin- teistöjä ovat ns. Kelan talo Vaskivuorentien varressa sekä VTK Kiinteistöjen omistama talo Louhelan aseman vieressä.

AIVAN VIIME AIKOINA kaupunki on havahtuneen uudelleen jo 1970-luvun alussa heränneeseen huoleen. Myyrmäen elinvoima ja vetovoima edellyttää myös työpaikkoja. Vanhoista työpaikkakortteleista merkittävä osa Kalevantalo, Myyrinpuhos, Kelan talo, Patotien toimistotalo ja Isomyyri ovat kaikki joutumassa purkutraktorin alle. Kaupunginosan työpaikkamäärä on pudonnut liki 2 000 työpaikalla huippuvuosista. Tämä ei voi olla vaikuttamatta kaupallisten palveluiden säilymiseen.

ASUNTORAKENTAMINEN Myyrmäessä on jatkunut vahvana kautta vuosikymmenien. Martinlaakso ja Myyrmäki ovat olleet 1970-luvun alusta Vantaan väkirikkaimmat asuinalueet. Martinlaakso oli pitkään suurin kun sen asukasluku kohosi yli 15 000 asukkaan vuoteen 1977 mennessä. Vuoden 1990 aikana Myyrmäki ohitti asukasluvussa Martinlaakson, jonka asukasmäärä oli kääntynyt laskuun. Vuoden 2018 alussa Martinlaaksossa oli 12 050 asukasta ja Myyrmäessä 16 850, mikä selittyy sillä että Myyrmäkeen on rakennettu jatkuvasti uutta. Martinlaaksossa rakentaminen pysähtyi 1970-luvun lopulla, kunnes vanhaa rakennuskantaa on uudistettu aivan viime vuosina.

Valtaosa Myyrmäen asuntokannasta on kahden rakennusliikkeen, A. Puolimatkan sekä Laaturakenteen tuotantoa. Myöhemmin kuvaan tuli myös muita rakennusliikkeitä, alkuun Vaskivuorentien eteläpuolella.

Tuoreessa, keväällä 2019 hyväksytyssä uudessa kaavarungossa Myyrmäkeen on esitetty runsaasti uutta korkeaa, jopa 24 kerroksen korkuista rakentamista. Korkea rakentaminen ei kuitenkaan ole mikään uusi keksintö. Jo vuoden 1968 kaavarunko piti sisällään Myyrmäentien varren korkeiden talojen lisäksi tornitaloryppään nykyisen keskustan alueella.

KOULUJEN puolesta Myyrmäki on hyvä paikka asua. Alueelta löytyy oppilaitoksia peruskoulusta korkeakouluihin. Vaskivuoren lukio on yksi maamme maineikkaimpia musiikki- ja tanssilukioita. Varian ammattioppilaitos tarjoaa ammatillista koulutusta ja Metropolia Ammattikorkeakoulu on sijoittanut Myyrmäkeen toiseksi suurimman kampuksensa.

MYYRMÄKI on urheilun, musiikin ja kuvataiteiden kaupunginosa. Myyrmäenraitin varrella sijaitseva urheilutalo uimahalleineen toteutettiin osana yhteiskoulua. Sanomapainon Martinlaaksoon tuonut Aatos Erkko oli aktiivinen ensimmäisen jäähallin saamiseksi Myyrmäkeen. Nykyisellään urheilupuistosta löytyy ehkä Helsingin seudun monipuolisimmat liikuntamahdollisuudet. Paalutorin reunalla sijaitseva Vantaan taidemuseo Artsi taitaa olla Suomen ainoa lähiössä sijaitseva taidemuseo.

Katutaiteella ja bändikulttuurilla on vahvat juuret alueella. Louhela Jam on Vantaan pitkäikäisin musiikkifestari ja Myyrmäen katutaidekaupunginosa oli edelläkävijä muraalikulttuurin vakiinnuttamisessa Helsingin seudulle. Myyrmäen asema on Suomen ensimmäinen katutaideasema. Nykyisin yhdessä Malminkartanon, Louhelan ja Martinlaakson aseman kanssa kehäradalta löytyy neljän katutaideaseman kokonaisuus. Vanhalla terveysaseman tontilla sijaitseva 

Myyrmäen monttu sekä Imatran voiman vanhassa laboratoriorakennuksessa sijaitseva Myyräncolo ovat asukkaiden omaehtoisia kulttuurin tyyssijoja.

Myyrmäki katsoo tulevaisuuteen

MYYRMANNIN ja Kilterinmäen rakentamisen jälkeen Myyrmäki on uinunut toista vuosikymmentä hiljaiseloa. Muutamia yksittäisiä kerrostaloja on toki noussut, aivan viime vuosina jopa pieni rypäs Loiskekujalle Martinlaakson tuntumaan. Kaupunki on Kivistön uuden asuinalueen käynnistämisen jälkeen kääntynyt katseensa raideliikenteen varrella olevien vanhojen asuinalueiden täydennysrakentamiseen. Myyrmäkeen hyväksyttiin keväällä 2019 uusi kaavarunko, joka tuo alueelle enimmillään jopa 10 000 uutta asukasta. Merkittävä osa heistä asettuu keskustan tuntumaan, kun sekä Paalutorin pohjoispuolelle että Jönsaksentien varteen toteutetaan uudet urbaanit kaupunkikorttelit. Jopa 16–24 kerroksen korkeuteen kohoavien asuintalojen kivijalkaan on kaavoitettu runsaasti liiketilaa.

Kaavarungon yhteydessä kaupunki on törmännyt vanhaan jo 1970-luvulla esille nousseeseen haasteeseen. Elävä ja vetovoimainen kaupunginosa vaatii myös uusia työpaikkoja. Työn rooli on joutunut sitten 70-luvun isoon murrokseen. Isoja pääkonttoreita ei välttämättä ole aivan samalla tavalla saatavissa, vaikka kaavoissa onkin syytä varautua muutamaan työpaikkakortteliin. Niiden rinnalla esille nousevat erilaiset hybriditilat, jotka mahdollistavat etätyöskentelyn, start up -toimintaa sekä muuta ruohonjuuritason pienyrittäjyyttä. Tässä suhteessa myös Metropolia Ammattikorkeakoulu on nähtävissä suurena voimavarana.

KAUPUNGIN TUNNELMA on enemmän kuin asukkaat ja fyysinen ympäristö. Se syntyy asukkaiden ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta. Tapahtumista ja kohtaamisissa jotka parhaimmillaan johtavat yhdessä tekemiseen ja uusiin arjen innovaatioihin.

 

Myyrantossut-42019

Myyräntossut järjestivät lukuisia kuntoilutapahtumia Myyrmäen varhaisvuosina.

Kuva: Vantaan kaupunginmuseo.

 

 Vaskivuorentie-etelapuoli

 

 

 

 

Vuoden 1969 kuvassa Myyrmäen ensimmäinen kerrostalo keskellä, Vaskivuorentien
eteläpuolella. Kuva: Salpa Oy, Vantaan kaupunginmuseo. 

 

 

Juna-Myyrmaessa

 


 

 Juna lähdössä Myyrmäen asemalta 1970-luvulla.

Kuva: Vantaan kaupunginmuseo.

 

 

 

 

 

 

 

Vaskivuorentien-pohjoispuoli

 

 

 Kerrostaloja rakenteilla Vaskivuorentien pohjoispuolelle 1972–1973. Kuva: Kari Hakli, Vantaan kaupunginmuseo.

 

 

Vantaa-paivien-avajaisetAvajaiset-Louhelan-asemalla

Vuoden 1986 Vantaa-päivien avajaiset Louhelan asemalla. Kuva: Annu Apajalahti, Vantaan kaupunginmuseo.

                                             

 

Myyrmaen-asema

 

 

 

 

 

Myyrmäen asema ja Myyrinpuhos valmistuivat 1975. Kuva: Ilppo Pohjola, Vantaan kaupunginmuseo.

 

Lapsia-Uomarinteella

Uomarinteen-koulun-edustalla    

             

 

 

 

 

 

Lapsia nykyisen Uomarinteen koulun edustalla. Vuodelta 1971 peräisin olevassa kuvassa ei vielä ole Louhelan asemaa eikä junarataa. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo.

 

Louhelan-tori-

 

Vantaa-päivät 1984 Louhelan torilla. Kuva: Kalevi Peltonen, Vantaan kaupunginmuseo.

 

 

 

 

 

K-Suurvalinta

 

 

Myyrvalinta oli alun perin K-Suurvalinta.
Kuva: Vantaan kaupunginmuseo 1971