RUNO MARTSARILLE

Kun JUKKA AHOLA kirjoitti ja kokosi teostaan Juuret Martsarissa, hänelle syntyi inspiraatio runoon. Runo syntyi, mutta viime hetkellä se päätettiin kuitenkin jättää pois kirjan sisällöstä.

Nyt julkaisemme tämän runon. ja jokainen voi näis palata runojen sanojen myötä 70-luvun muistoihin Martsarissa.

 

Juuret Martsarissa

kerrostalossa omassa huoneessa pyyhe selässä opettelen lentämään

joulukalenterissa on vielä pari luukkua enkeli katsoo mua ja lapsi ladosta

on vuosi seiskytviis ja kodin seinät kirjvii junakin kai Helsingistä tuli Martsariin on talot betonista kadut uutt asfalttii haaveita kerroksisssa tuhansii unelmii

Muska Babitsin radiossa laulaa äiti laulaa mukana ja leipoo kakkuja

Kaverit jo alhaalta
huutelevat minua
Hei tuu jo ikkunaan
tehdään lumiukkoja


on vuosi seiskytviis ja kodin seinät kirjavii
junakin kai Helsingistä tuli Martsariin
on talot betonista kadut uutta asfalttii
haaveita kerroksissa tuhansii unelmii


näillä pihoilla nyt kuljen
näen pienen ikkunan
josta lapsena mä katsoin
niin suureen maailmaan


on vuosi seiskytviis ja kodin seinät kirjavii
junakin kai Helsingistä tuli Martsariin
on talot betonista kadut uutta asfalttii

haaveita kerroksissa tuhansii unelmii

JUKKA AHONEN