ELINVOIMA SYNTYY IHMISISTÄ

P U H E E N V U O R O

OLEMME kaikki kohdanneet alueita, jotka mystisellä tavalla vetävät puoleensa. Paikkoja, joissa haluaisimme asua, työskennellä tai vierailla uudelleen. Kiehtovuus kumpuaa usein pienistä yksityiskohdista, ker- rostuneisuudesta, yksittäisten toimijoiden kuten vaikka kahvilanpitäjien, kauppiaiden ja kulttuuritoimijoiden oivalluksista, joista tieto lähtee vaivihkaa kiirimään laajemmalle. Kaupunkia ei voi suunnitella, vaan kehitys on ihmisten käsissä. Pikemminkin liiallinen suunnittelu pilaa mahdollisuuksia. Sen sijaan vireät kaupunginosat kaipaavat mahdollistamista.

MYYRMANNIN laajennushankkeen kaaduttua kaupunki järjesti Paalutorin pohjoispuolen keskustakorttelista 2014 kilpailun, jonka voitti Rakennusosakeyhtiö Hartela. Liki viisi vuotta myöhemmin lähes 500 asunnon korttelin rakennustöiden käynnistymisestä ei näy merkkiäkään. Samaan aikaan uutta asuntorakentamista on kaavoitettu kiihtyvällä tahdilla. Valmiissa kaavoissa on kaupunginosaan varattu uutta rakennusoikeutta noin 1 000 uuden asunnon verran, minkä lisäksi parhaillaan on kaupunkisuunnittelun työohjelman mukaan valmisteilla uusia kaavoja runsaan 3 000 asunnon verran.

Vertailun vuoksi tänä vuonna Myyrmäessä on käynnistynyt kolmen pienen kerrostalon eli noin 180 asunnon rakentaminen. Epäsuhta rakentamisen ja kaavoituksen välillä on silmiinpistävä. Taustalta löytyy valtion ja kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimus, jossa on asetettu kuntakohtaiset tavoitteet uudelle asuntotuotannolle.

RIPEÄ KAAVOITUSTAHTI on muodostunut kuoliniskuksi vanhalle toimitilakannalle. Asuntorakentamisen alta on suunniteltu purettavaksi Virtataloa, Myyrmannia sekä Liesikujan varren pieniä toimitilakiinteistöjä lukuunottamatta kaikki vanha liike- ja toimitilakanta. Näiden omistajille on houkuttelevaa muuttaa tontit asuntorakentamiselle, jolloin niistä on saatavissa parempi ja nopeampi tuotto. Asemakaavan muutostyön käynnistymisestä uusien rakennusten valmistumiseen kestää isompien kohteiden kohdalla helposti yli 5 vuotta. Vanha toimitilakanta tyhjenee nopeasti ja jää vähintään puolityhjänä odottamaan purkua, sillä omistajilta löytyy harvoin motivaatiota markkinoida pian purettavia kohteita.

LIIKE- JA TOIMITILOILLA, erityisesti niiden mukaan tuomilla työpaikoilla, on suora yhteys alueen elinvoimaan. Työntekijät käyttävät alueella tarjolla olevia palveluita, lounasravintoloita, kahviloita, parturi-kampaamoja tai vaikkapa ihan kauppaliikkeitä päiväsaikaan, kun taas työssäkäyvien asukkaiden asiointi sijoittuu pääosin iltaan. Palveluiden säilymisen edellytys on tasainen asiakasvirta aamusta iltaan. Kun työpaikkamäärä on parhaimmillaan lähennellyt 7000 paikkaa, pudotus reilusti alle 5 000 työpaikkaan on niin suuri, että se ei voi olla näkymättä palvelutarjonnassa.

TYÖPAIKOISTA ja elinvoimasta on kannettu huolta Myyrmäen kaavarungon hyväksymisen yhteydessä. Kaupunginhallitus edellytti, että laaditaan suunnitelma, jolla Myyrmäen työpaikkakanta käännetään nousuun. Kaupunki onkin tilannut Gaia Consulting Oy:ltä Vireät keskustat Myyrmäki ja Tikkurila -selvityk- sen, jossa on tarkoitus kartoittaa käytännön keinoja elinvoiman lisäämiseksi. Samansuuntaista aktiivisuutta on nähtävissä kiinteistöjen omistajien ja rakennusliikkeiden puolella. Virtatalon omistaja Eläkevakuutusyhtiö Elo on teettänyt oman selvityksensä siitä, kuinka vetovoimaisena Myyrmäki koetaan yritysten keskuudessa. Ainakin yksi rakennusliike on tiettävästi teettämässä omaa selvitystään.

Selvitykset tulevat tarpeeseen. Vielä tärkeämpää on löytää oikeat toimenpiteet. Se, että Paalutorin keskustakortteli ei ole lähtenyt liikkeelle, kertoo rakentajien keskuudessa vallitsevasta epävarmuudesta, ehkä jopa epäuskosta sitä kohtaan, menevätkö asunnot Myyrmäessä kaupaksi. Suomen Hypoteekkiyhdis- tyksenkin tuore selvitys kertoo asuntomarkkinoiden pirstaloitumisesta; enää ei ole kysymys kahtiajaosta kasvukeskusten ja muun Suomen välillä. Myös kasvukeskukset jakautuvat vahvistuviin ja taantuviin alueisiin.

ALUEELLISEN huono-osaisuuden laajeneminen ja syveneminen on todellinen uhka. Vantaalle luodussa myönteisen erityiskohtelun ohjelmassa Martinlaakso valikoitui yhdeksi kohdealueeksi, Myyrmäen tilanne nähtiin toistaiseksi hieman lohdullisempana. Alueellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan kehitystä, jossa syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat kasaantuvat samoille asuinalueille. Alueille saattaa kehittyä maine, jonka seurauksena oman asuinalueensa valitsemaan pystyvät ryhtyvät välttelemään näitä alueita.

Klassinen keino alueellisen huono-osaisuuskehityksen torjumiseen on ollut sosiaalisesti sekoittava yhdyskuntarakenne, jossa isojen yhtenäisten vuokrataloalueiden sijasta vuokra-asunnot ja kovan rahan asunnot ovat sekaisin samoissa kortteleissa. Tämä on alun perin toteutunut Myyrmäessäkin. Periaatteesta on nykyisin entistä vaikeampi pitää kiinni, kun uusista osakeyhtiömuotoisista merkittävä osa muodostuu pienistä asuntosijoittajille myytävistä asunnoista. Alueen asukasrakenne muodostuu entistä enemmän alueen maineen vaikutuksesta. 

KAUPUNKIKEHITTÄJIEN keskuudessa on etsitty vastausta siihen miten niitä eläviä ja vireitä keskustoja rakennetaan. Syyskuun lopun LähiöFest-tapahtumassa Otaniemessä todettiin, että yksin arkkitehtuurin avulla niihin ei päästä. Osallistaminen ja yhteisöllisyyden lisääminen on nähty yhdeksi avaimeksi, mutta LOTTA JUNNILAISEN alkuvuodella julkistetussa väitöskirjassa Lähiökylä todettiin, että lähiöt ovat aina olleet yhteisöllisiä.

ASUINALUEIDEN MAINEELLA on aina ollut merkitystä. Espoo on koettu hyvin toimeentulevien ihmisten kaupunkina, kun taas Itä-Helsinkiä on pidetty selvästi huono-osaisempana seutuna. Tämä on ohjannut asuinpaikkavalintoja. Sama jako toistui takavuosina Vantaalla. Länsi-Vantaata pidettiin vauraana alueena, kun taas Itä-Vantaa nähtiin työväestövaltaisena alueena. Nykyisin tämä jako on murtunut. Huono-osaisuudella on kuitenkin ollut taipumus kasaantua ratojen varsille.

MIHIN MYYRMÄESSÄ sitten tulisi kiinnittää huomiota? Aivan ensiksi väestörakenteeseen. Ikäihmisten osuus Myyrmäessä on nykyisellään keskimääräistä suurempi, mikä vääristää alueen palvelurakennetta. Myyrmäestä tulisi tehdä houkuttelevampi alue nuorten perheiden ja lapsiperheiden keskuudessa. Lapsiperheiden muuttopäätöksissä avainasemassa ovat usein laadukkaat koulut ja päivähoitopalvelut. Näiden maineesta tulee pitää kiinni. Lapsiperheiden muuttamisen edellytys on perheille soveltuva asuntokanta, tarvitaan muitakin kuin pelkkiä pienasuntoja.

LÄHES JOKA NELJÄS myyrmäkeläinen on maahanmuuttaja tai maahanmuuttajataustainen. Kansainvälisyys on voimavara, kunhan kykenemme tukemaan maahanmuuttajien omaa yritteliäisyyttä. Tässä yhteydessä voisi pohtia vaikkapa Chinatown ja Little Italy -ilmiöiden vaikutusta monien kaupunkien kehitykselle. Lukuisten tutkimusten mukaan väestön diversiteetti ja suvaitsevaisuus luo pohjan alueen me- nestykselle.

Työpaikat tuovat kaduille, kahviloihin sekä kivijalkaliikkeisiin ostovoimaisia asiakkaita. Työpaikkamäärän nostaminen ei kuitenkaan tapahdu käden käänteessä. Yritysten tulee nähdä Myyrmäki houkuttelevana sijoittumisalueena, joka tuottaa yrityksille lisäarvoa myös maineensa puolesta. Hyvän liikeneyhteydet, työvoiman saatavuus, työntekijöiden asunnot ja perheiden palvelut ovat avainasemassa. Metropolia ammattikorkeakoulun ympärille voi syntyä runsaasti mielenkiintoisia innovaatioita. Lisäksi tarvitaan tontit, joille yritykset voivat sijoittua. Vaikka tulijoita ei olisi heti, pieni toimitilatonttien varanto on hyvä säilyttää takataskussa.

KILPAILU asuin- ja työpaikka-alueiden kesken on kovaa. Helsingin seutua rakennetaan kymmenillä eri suunnilla, mutta trendikkäiksi ja vetovoimaisiksi koettavia alueita ei voi syntyä kerralla hirveän monia. Myyrmäestä täytyy löytyä jotain, joka erottaa sen muista seudun kaupunginosista. Jotakin ainutlaatuista, jännittävää ja rohkeaa. Jotakin, mistä asukkaat ja yritykset voivat olla ylpeitä ja mitä he haluavat olla mukana jakamassa. Jotakin, joka saa edelläkävijät ja mielipidevaikuttajat liikkeelle. 

 

 
 petterijuokahvia
 
 

 

  

 

 

PETTERI NISKANEN

Myyrmäki-liikkeen aktiivi ja elävän kaupunkiympäristön puolestapuhuja.