Suomen suurin vanhustenkeskus valmistuu Myyrmäkeen

Vanhustenkeskus-3
Vanhustenkeskus-2
Vanhustenkeskus-1
MYYRMÄEN PAALUTORIN laidalle on valmistumassa massiivinen rakennuskompleksi. Kaikesta näkee, että viimeistelytyöt ovat viittä vaille valmiita. Tämä jättimäinen kokonaisuus on Myyrmäen vanhustenkeskus. Se onkin Suomen suurin ja sen on tarkoitus avautua alkusyksystä 2019.

Taloon tulee kaikkiaan 199 asuntoa, joista 135 on tehostettua asumispalvelua ja 64 palvelutaloasumista. Palveluasunnoista 59 on 38 m2 yksiöitä ja viisi on 49 m2 kaksioita. Ryhmäkotiasuntoja on 135 ja niissä on mitoituksena 26,5 m2/henkilö.

RAKENNUKSEN ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat 287 m2 monitoimitilat sekä osa palvelu- ja ryhmäkotiasunnoista. Toisesta kuudenteen kerrokseen tulevat loput palveluasunnoista sekä hoiva-asumisen ryhmäkotiasunnot tarvittavine aputiloineen. Hoivatilat sisältävät asumisen ohella myös yhteiset oleskelu-, ruokailu- ja peseytymistilat.

Joka kerroksessa on kuusi ryhmäkotiasuntoa, joiden välille voidaan avata ovi, jolloin ne toimivat tarvittaessa kahden hengen asuntoina.

VANHAN MYYRINKODIN ja uuden asumiskeskuksen välillä on rakennukset yhdistävä yhdyssilta, jolla helpotetaan liikkumista talosta toiseen. Lisäksi talossa on neljä hissiä, joista kaksi on sopii myös potilaskuljetuksiin.

Kohteeseen tulee palvelutalojen luonteen mukaiset hoitajakutsujärjestelmät sekä muita asukasturvallisuutta parantavia järjestelmiä.

Talo on varustettu keskitetyllä jätteiden- keruujärjestelmällä ja energian saanti on hätätilanteessa turvattu varavoimakoneella.

Kiinteistöön tulee myös aurinkovoimalaitos, jonka tuottamalla sähköllä hoidetaan rakennuksen kiinteistötekniikkaa kesäaikoina.

Koneellinen ilmanvaihto on varustettu jäähdytyksellä, ja lisäksi kiinteistössä on palonilmaisimet ja automaattinen sammutus- järjestelmä.

Autopaikkoja tontille tulee neljä, joista kaksi on invamitoitettuja. Loput autopaikat on tarkoitus sijoittaa läheiseen pysäköintilaitokseen.

UUSI VANHUSTENKESKUS on siis massiivinen ja moderni. Kysymykseen, kuinka paljon se helpottaa palveluasunto tarvetta juuri Länsi-Vantaalla ja Myyrmäessä, on kuitenkin vaikeata saada selkeää vastausta.

Kysyimmekin asiasta Vantaan Vanhusneuvoston puheenjohtajalta JUSSI SÄRKELÄLTÄ mielipidettä, ja tässä hänen huomionsa.

”Elokuussa valmistuva vanhustenkeskus on kooltaan niin suuri, että arkkitehtonisesti sen vaikuttavuutta Paalutorilla voi verrata uuden kirkon vaikuttavuuteen Tikkurilan keskustassa. Mammuttirakennusta katsellessa pohtii haluaako viettää viimeiset elinvuotensa siellä. On luvattu, että vanhustenkeskuksen asunnot ovat ”kodinomaisia”. Ei kodin rakentaminen suureen taloon mahdotonta ole. Viime kädessä kysymys on riittävistä resursseista.

On hienoa, että vanhusten asumispalvelut sijoitetaan keskelle vilkasta elämää. Vanhustenkeskuksen keskeinen sijainti tulee hyödyntää vanhusten ja heidän läheistensä sekä Myyrmäen asukkaiden elämää kohentavalla tavalla. Kaava- ja arkkitehtonisilla ratkaisuilla voidaan tukea ihmisten vuorovaikutusta.

Olisi hyvä, jos rakennettaviin kerrostaloihin sijoituisi katutasolle paljon erilaisia kokoontumistiloja, kokoustiloista pieniin kahviloihin. Pienet putiikit ja palveluyritykset palvelisivat kaikkia asukkaita, myös vanhustentalon asukkaita. Mitä vilkkaammaksi Paalutori saadaan, sitä virikkeisempi yhteisö asukkaille rakentuu.

Vanhustenkeskuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvasta lähes kolmensadan nelilömetrin monitoimitilasta voi parhaimmillaan muodostua oivallinen eri ikäisten ihmisten kohtaamispaikka. Sen suunnitteluun toivoisi kaikkien Paalutorin ympärillä asuvien voivan osallistua.

Erityisen tärkeänä pidän, että Paalutorin kaikessa suunnittelussa otetaan huomioon muistisairaiden kasvava ryhmä. Ennusteiden mukaan muistisairaiden määrä tulee moninkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä. Tämä edellyttää asuinympäristöjen rakentamista muistisairaiden toimintakykyä tukeviksi. Hyvällä ympäristösuunnittelulla vähennetään muistisairaiden palvelujen tarvetta.

Suomessa ei ole vielä rakennettu varsinaisia muistikortteleita. Keravalla on kehitetty muistisairaiden omatoimisuutta tukevaa keskustaa. Lapinjärvellä toteutettiin muistiystävällinen kirkonkylä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamalla projektilla. Euroopasta tiedetään Manchesterin Old Moatin kaupunginosa, jossa on kehitetty ikäihmisiä ja muistisairaita tukevia ratkaisuja. Tunnetuin muistikylä Hogeweyk sijaitsee Hollannissa. Kannustan Vantaan päättäjiä tutustumaan näihin kohteisiin, ennen kuin tekevät lopullisia päätöksiä Paalutoria ympäröivästä kaavasta ja rakennusluvista.”

Näin siis Jussi Särkelä, Vantaan Vanhusneuvoston puheenjohtaja.