Paikallishistorian pikakurssi: Martinlaakso

“ - - - Suurimpana vaikeutena on kasvun tavaton nopeus. Jos jäädään odottamaan, ovat mahdollisuudet hallita kehitystä pian hävinneet olemattomiin. Nyt kun kasvu on alkamassa, on pystyttävä omaksumaan selviä tavoitteita, jotka ohjaavat kehityksen haluttuun suuntaan. Niistä on pidettävä kiinni, vaikka se lyhyellä tähtäyksellä tuottaisikin vaikeuksia.”

Helsingin maalaiskunnan yleiskaava; Ehdotuksia maankäytön kehittämiseksi. 1968.

HELSINGIN MAALAISKUNNAN läntisen osan liikenneverkon kehittämistä ja kiinteämpää yhteyttä Helsinkiin oli mietitty koko sodanjälkeisen ajan. REINO CASTRÉNIN johtaman työryhmän visioissa suunniteltiin tuolloin jopa metroa Munkkivuoren ja Kaivokselan kautta nykyisen Myyrmäen–Martinlaakson alueelle. Kuitenkin vasta vuonna 1969 syntyi päätös kaupunkiradasta Martinlaaksoon ja Vantaankoskelle. Rata kulkisi Huopalahdesta Haagan ja Kannelmäen kautta. Näiden yhteyksien varaan alkoivat rakentua uudet suurtaajamat Myyrmäki ja Martinlaakso, jotka ovat yhä Vantaan kaksi väkirikkainta taajamaa. Kerrostaloalueet rakennettiin ripeästi 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa.

KAIVOKSELAN LÄHIÖRAKENTAMINEN lähelle Hämeenlinnantietä alkoi vuonna 1961. Rakennusliikkeet olivat hankkineet isoja maa-alueita läntisistä osista Helsingin maalaiskuntaa ja kaavailivat sinne laajoja rakennusprojekteja. Ensimmäiset aluerakentamissopimukset Myyrmäkeen ja Martinlaaksoon allekirjoitettiinkin lokakuussa 1967. Rakennuskaavan laatiminen oli ollut aiemmin lääninhallituksen huolena, mutta vuonna 1966 tehdyllä muutoksella kaavan laatimisvastuu siirtyi maalaiskunnille.

 Kun aluerakentaminen Helsingin maalaiskunnan alueella alkoi edetä voimakkaasti, syntyi tarve myös laajempaan aluetta käsittävään kaavarunko- ja yleiskaavatyöhön. Vantaan kaupunkisuunnittelun historiateoksen Ruraali Urbaanin mukaan, maalaiskunnassa käynnistyi 1960-luvun puolivälissä kaksi rinnakkaista yleiskaavatyötä. Kunta tilasi Arkkitehtuuritoimisto Salonen–Savelalta Helsingin maalaiskunnan yleiskaavatyön, jonka rinnalla se teki omaa kaavatyötään kaavoitusarkkitehti KAJ NYMANIN johdolla. Tämän kaavan luonne oli enemmän toiminnallinen.

MAALAISKUNTA tilasi vuonna 1967 Arkkitehtuuritoimisto Lehtovuori–Tegelman–Väänäseltä Myyrmäen kaavarunkotyön. Seuraavana vuonna perustettiin alueelliset kaavatoimikunnat ja maalaiskunnan omat yleiskaavaehdotukset valmistuivat 1968. Martinlaakson rakentaminen kuitenkin käynnistyi poikkeusluvalla vuoden 1968 lopulla, ennen kuin kaava oli saanut vahvistuksen.

RAKENTAMINEN oli nopeaa ja ensimmäiset asukkaat muuttivat syksyllä 1969. Martinlaakson päärakentaja oli Salpa Oy, jonka lisäksi aluerakentamissopimuksessa olivat mukana Rakennustoimistot Armas Puolimatka ja Jussi Ketola. Myyrmäen rakentajia olivat Puolimatka ja Laaturakenne Oy. Martinlaaksoon saatiin keskeiset kaupan ja koulun palvelut vuoden 1971 kuluessa, ja tärkeä liikenneyhteys, junarata, valmistui Martinlaaksoon saakka vuonna 1975.

ALUEEN NIMI, MARTINLAAKSO, juontaa alkunsa vanhasta maarekisterikylästä Mårtensby–Martinkylä. Siihen kuuluneita tiloja sijaitsi nykyisen Vantaanlaakson ja Kivimäen alueella. Nimi ei kuitenkaan sellaisenaan kelvannut, koska myös Espoossa ja Sipoossa oli samannimiset alueet. Kun alueen keskus sijoittui kolmen mäen eli vuoren, Raappavuoren (Skrapbergen), Laajavuoren (Bredbergen) ja Kivivuoren (Stenberget) väliselle alueelle, nimeksi valikoitui Martinlaakso. Nimijohdannaiset näkyvät vahvasti edelleen alueen nimistössä.

ASUKKAITA Martinkylässä oli rakentamisen käynnistyessä runsaat 800. Kasvu oli hyvin nopeaa. Vuonna 1970 ylittyi 2000:n raja ja Vantaan muuttuessa kaupungiksi vuonna 1974 asukkaita oli jo yli 10 000. Suurimmillaan alueen väestömäärä oli vuoden 1985 tienoilla, vajaat 15 000. Tuolloin 1990-luvun alkuun saakka Martinlaakso oli Vantaan väkirikkain kaupunginosa. Vähäisen täydennysrakentamisen vuoksi tämä titteli siirtyi 1990-luvun kuluessa Myyrmäelle.

NYKYÄÄN Martinlaakson asukasluku on 12 050 (1.1.2018). Tulevien vuosien uudisrakentamisen myötä väestömäärä tulee kasvamaan ja tuo 15 000 asukkaan raja tultaneen rikkomaan vuoteen 2030 mennessä.

Lähteet: Ruraali urbaani: Vantaan kaupunkisuunnittelun historia, Sari Hirvonen C18 2005,
Asukkaiden asialla, Martinlaakson asukasyhdistyksen toiminut 30-vuotta, Matti Sippola-Liisa Kekkonen, Helsingin pitäjä 2006.