Kivistön kauppakeskus

KAUPPAKESKUS Kivistön internetsivuilla luvataan edelleen ”Helppoa elämää”. Sitä on luvattu vähintään vuodesta 2015 asti, jolloin allekirjoitettiin Kivistön kaupunkikeskuksen ensimmäisen vaiheen esisopimukset.

 Kauppakeskuksen osapuolina on neliapila tai viisikko, vähän riippuen miten asiaa katsoo. Varsinaisen ostoskeskusosion rakennuttajina toimivat NCC ja Skanska. Hypermarkettien puolella toimijoina ovat kaupan keskusliikkeet Kesko ja HOK-Elanto. Samassa sopassa ui myös Vantaan kaupunki, joka on kaavoittanut tontin juuri näiden toimijoiden mukaan ja solminut esivuokrasopimukset, joilla on sovittu kaupungin tarvitsemien tilojen vuokraamisesta ostoskeskuksen puolelta.

 Osapuolet ovat toisistaan vahvasti riippuvaisia: NCC ja Skanska odottavat investointipäätöstä Keskolta ja HOK-Elannolta – ja toisinpäin. Vantaan kaupunki taas on pelannut korttinsa asiassa yllättävän huonosti.

RAKENNUSTYÖT mahdollistava asemakaava tuli voimaan vuonna 2016, mutta mitään ei tapahtunut. Toukokuussa 2017 sekä rakennuttajat että kaupan keskusliikkeet hakivat jatkoaikaa kiinteistökaupalle. Kesko ja HOK-Elanto olisivat halunneet saada suoraan käyttöönsä kaikki 33 jatkokuukautta, mutta NCC ja Skanska päätyivät anomaan ja saamaan jatkoaikaa kaikille osapuolille 31.12.2018 saakka.

 Sopimus on siis jälleen katkolla tämän vuoden lopussa. Kun kauppakeskuksen tontilla alkoi viime kesänä näkyä liikettä, hieraisi moni kivistöläinen silmiään ihmetyksestä. Joko vihdoin saataisiin rakennustyöt alkuun? Sellaista myös varovasti lupailtiin, mutta nyt, kaksi kuukautta ennen vuodenvaihdetta, on aika kohdata todellisuus ja todeta, että rakennustyöt eivät ole alkaneet. Kauppakeskuksen rakentaminen ei käynnisty tänäkään vuonna.

VANTAAN KAUPUNGIN kannalta tilanne on huono. Se on käytännössä velvoitettu antamaan jatkoaikaa rakennuttajille ja kaupan keskusliikkeille niiden sitä hakiessa vielä noin 16 kuukauden eli puolentoista vuoden ajan. Tämä tarkoittaisi sitä, että rakennustyöt alkaisivat mahdollisesti vasta kesällä 2020 ja siitä valmistumiseen kuluisi vielä noin kaksi vuotta.

 Vantaan apulaiskaupunginjohtaja HANNU PENTTILÄ myöntää tilanteen ongelmallisuuden: ”Jatkomahdollisuus on olemassa, mutta pyrimme löytämään ratkaisun neuvottelemalla kaikkien osapuolten kanssa.”

 Neuvottelut ovat käynnissä, se on selvää. Niiden tarkkaa sisältöä ei paljasta kukaan.

 Lokakuisessa budjetti-infossa Hannu Penttilä kertoi Kivistön kauppakeskuksen etenemisestä kaupunginvaltuustolle seuraavaa: ”Se ei välttämättä ole ihan se sama malli, mikä kauppakeskus teille aikanaan on myyty, mutta joka tapauksessa malli, joka toteuttaisi kivistöläisten kaupalliset ja kuntapalveluiden tarpeet.”

JURIDISESTI kaikki osapuolet ovat sitoutuneet alkuperäiseen suunnitelmaan, joka ensimmäisessä vaiheessa tarkoittaa noin 37 000 m2:n kauppakeskusta ja noin 18 000 m2:n hypermarketkeskusta.

 ”Tilanne on erittäin harmillinen”, toteaa Keskon aluejohtaja TIMO HEIKKILÄ. ”Tavoitteena on saada alueen asiakkaille palvelut mahdollisimman pian.” Keskon lopullisena tavoitteena on Citymarketin kokoinen yksikkö, mutta Heikkilä kertoo, että erilaisia vaihtoehtoja on mietitty. ”Asioiden pitäisi mennä jouhevasti. Pitäisi olla toimiva suunnitelma ja toimiva ratkaisu, ettei hätiköitäisi ja jäätäisi jumiin, vaan palveltaisiin kasvavaa aluetta.”

HOK-ELANNON kiinteistöjohtaja JYRKI KARJALAINEN väläyttelee samansuuntaisia ajatuksia. ”Kaiken kaikkiaan tämän kokoluokan hankkeet ovat kompleksisia”, hän sanoo.

 Väestömäärän hidas kasvu on jonkinlainen ongelma, Karjalainen kertoo. ”Prisman kokoinen hypermarket tarvitsisi asiakaspohjakseen yli 20 000 asukasta, kun Kivistössä asukkaita on vasta noin 5000.” Ilman kauppakeskusta Prisman kokoisen yksikön ei katsota vetävän alueelle tarpeeksi asiakkaita.

 Karjalainen sanoo, että tällä hetkellä rakennusliikkeet eivät ole antaneet rakentamisen aloittavaa vahvistusta, koska rahoitusta ei ole pystytty ratkaisemaan. Voitaisiin siis väittää, että Kesko ja HOK-Elanto olisivat halukkaita ratkaisemaan kivistöläisten pulmat nykyistä suunnitelmaa nopeammin rakentamalla ensin pienemmät kaupan yksiköt, joita olisi mahdollisuus myöhemmin laajentaa.

 Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Mikäli rakennusliikkeet saavat kokoon tarvittavan rahoituksen, heillä on rakennustyöt aloittaakseen oikeus odottaa kaupan keskusliikkeiden investointipäätöstä hypermarkettien rakentamisesta. Jos niin ei tapahdu, sopimus saattaa jopa raueta.

 ”Tilannetta on turha lähteä spekuloimaan”, toteaa Skanskan johtaja ANTTI TUOMAINEN, joka kommentoi asiaa myös NCC:n puolesta. ”Eri vaihtoehtoja käydään läpi.”

KIVISTÖLÄISILLE kauppakeskuksen tontin tilanne on näkynyt myös kiertoteinä, joista on vastuussa Vantaan kaupunki.

 ”Asemakaavan tultua voimaan vuonna 2016 kaupunki on pyrkinyt edistämään rakentamista kaikin käytössä olevin keinoin”, kertoo Kivistön aluearkkitehti ANNA-RIITTA KUJALA. ”Kuntatekniikka on rakentanut tarvittavan infran ja asemakaavat on vahvistettu.”

 Kyseinen kauppakeskuksen tontti on räätälöity juuri näille toimijoille. ”Kivistöä on alettu rakentaa suomalaisen kaupunkikehityksen murroksessa”, toteaa Anna-Riitta Kujala. ”Suunnitteluratkaisut, kuten vähäautoisuus ja hypermarketit, lyövät osin toisiaan korville. Sen vuoksi saadaan hiljalleen muita palveluita.”

VANTAAN KAUPUNKI on tilanteessa ikävässä välikädessä. Kaupunki ei voi perua rakentamisen esisopimuksia. Kivistöläiset joutuvat ilmeisesti yhä odottamaan esimerkiksi terveys- ja kirjastopalveluita, joiden kohtalo on tällä hetkellä sidottu ostoskeskuksen rakentamiseen. Esivuokrasopimusta on kertaalleen pidennetty alkamaan vuoden 2019 lopusta vuoden 2020 loppuun.

 ”Varasuunnitelmaa tilojen osalta ei ole”, kertoo Vantaan kaupungin tilakeskusjohtaja PEKKA WALLENIUS. ”Jos esivuokrasopimus jälleen lykkääntyy, on todennäköistä että sen sisältö tulee muuttumaan.” Walleniuksen käsityksen mukaan kauppakeskuksen kokonaisuus ja sisältö muuttuvat, ja kaupungin tilat tulevat uudelleen sijoitettaviksi.

 Kaupungin vuokraamien tilojen osuus ei ole suuri, vain noin 2500 neliötä. Toisaalta kaupunki on vakaa ja pitkäaikainen vuokralainen. Terveys- aseman vuokraus on “väliaikainen”, hyvinvointikeskukselle on varattu Kivistöstä oma tontti, mutta 10-vuotisohjelmassa ei ole mitään kaupungin omia rakennushankkeita alueelle. Vuokratilat ovat tässä kohtaa ainoa mahdollinen ratkaisu.

 ”Tilakeskuksella ei ole vaihtoehtosuunnitelmaa, mutta mikäli kauppakeskus ei lähde rakentumaan, jotain on pakko tehdä”, Wallenius sanoo. Jos rakennuttajat ja kaupan keskusliikkeet hakevat hankkeelle jatkoaikaa, kaupunki voi pohtia muita ratkaisuja. ”Lakisääteiset palvelut alueelle on kuitenkin saatu”, Wallenius huomauttaa ja viittaa kouluihin ja päiväkoteihin.

KIVISTÖN TIE on ollut kivikkoinen. Palvelut ovat olleet koko rakentamisen ajan jälkijunassa. Tällä hetkellä alueella on kaksi pientä ruokakauppaa, muutama ravintola ja vain vähän muita kivijalkapalveluita. Kirjastoauto pysähtyy Kivistössä, mutta terveysasioissa täytyy suunnata Myyrmäkeen ja Martinlaaksoon. Kauppakeskuksen viivästyminen voisi hidastaa alueen asuntokauppaa.

 Kauppakeskusten kannattavuudesta on viime aikoina kohistu Redin ja Triplan myötä. Kukaan ei ainakaan toistaiseksi myönnä, että Kivistön kauppakeskus olisi hankkeena liian suurellinen, vaan sekä kaupan keskusliikkeet että rakennuttajat tähyävät kauemmas tulevaisuuteen.

 Mutta kuinka kauas? ”Päätöksiä pitäisi saada aikaan tämän vuoden puolella, että avaus vuonna 2020 olisi edelleen mahdollinen”, sanoo Skanskan Antti Tuomainen.

JATKOAIKAA pitää hakea viimeistään joulukuun 15. olevaan kaupunginhallituksen kokoukseen mennessä, mikäli muuta sopimusta ei synny sitä ennen. Jonkinlaiseen sopimukseen tullaan todennäköisesti pääsemään, vaikka joitain tahoja houkuttelisi myös pöydän pyyhkäiseminen puhtaaksi.

 ”Ilman nykyistä esisopimusta Kivistöön olisi helpompi saada nopeasti kaupan palveluita”, sanoo HOK-Elannon Jyrki Karjalainen. ”Asian pitkittyessä ja mahdollisesti mutkistuessa muitakin vaihtoehtoja täytyy miettiä.”