Tämän päivän VPK on tärkeä osa pelastustoimintaa

KAARELAN KYLÄÄN, Helsingin maalaiskuntaan, perustettiin vuonna 1948 vapaaehtoinen palokunta. Vuosi 2018 on siis Kaarelan VPK – Kårböle FBK :n 70 toimintavuosi. Palontorjunnan historian ja paikallisen sammutusryhmän juuret ulottuvat kuitenkin Kaarelassa yli 100 vuoden taakse. Nykyään palokunta on osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta ja yksi neljästä Länsi-Vantaan alueella toimivasta sopimuspalokunnasta.

 VPK:n hälytysosasto harjoittelee ja tiistai on Kaarelan VPK:n perinteinen harjoituspäivä. Ilta oli jo pimennyt ja sataa tihuttaa, kun miehiä alkaa kokoontua paloasemalle. Ensin huikataan tervehdykset ja sen jälkeen Kaarelan VPK:n palokunnan päällikkö FREDRIK JUSLIN kertoo päivän harjoitusohjelman.

 Valmistautuminen alkaa ja miehistö pukeutuu harjoitusten mukaisiin pukuihin ja varusteisiin. Tänään harjoituksissa tehdään moottoriruiskuselvitys sekä pintapelastustehtäviä.

 Palokunnan päällikkö Juslin, joka suunnittelee harjoitukset, pitää tärkeänä, että pidetään yllä tehokasta toimintakykyä ja sen rinnalla opetellaan uusia valmiuksia ja taitoja.

 “Erilaisten suoritettujen tehtävien luonteesta saamme hyvää tietoa raporteista, eli millaisia tehtäviä alueella on ollut. Niiden pohjalta pystymme kehittämään toimintavalmiuttamme niin, että suoriudumme tulevista tehtävistä entistä tehokkaammin.”

 Hän pitää harjoituksia tärkeinä niin palokunnan toimintavalmiuden kuin miesten motivoitumisen kannalta.

 “Riittävät resurssit ja koulutus tuo varmuutta tehtävien läpivientiin ja monille kouluttautuminen on myös henkilökohtainen kehittymisen paikka, voi kokeilla omia rajojaan.”

HARJOITUSALUEELLE Vantaanjoen rannalle siirrytään paloautolla ja miehistönkuljetusajoneuvolla. Paikalla odottaa jo toinen palokuntayksikkö, sillä illan harjoituksiin osallistuu myös Friherrsin VPK.

 Palokunnat ovat tiiviissä yhteistyössä ja tästä on saatu monenlaista hyötyä ja etua. Friherrsin palokunnan päällikkö MARKUS WEISTRÖM näkee yhteistyön tärkeänä. ”Varsinkin näin lähellä olevien palokuntien yhteinen koulutus ja harjoittelu on ensiarvoisen tärkeää. Se antaa paremmat valmiudet suoriutua hälytystehtävistä, kun ollaan samalla keikkapaikalla. On opittu tuntemaan muiden palokuntien jäseniä ja kalustoa ja siksi on helpompaa toimia yhdessä.”

PIMEÄSSÄ ILLASSA valonheittäjät ja otsalamput valaisevat muuten säkkipimeässä jokivarressa. Harjoitus sujuu juoheasti, tehokkaasti ja täsmällisesti.

 “Kaikki tietävät tehtävänsä ja aivan kuin tositilanteessa, toimitaan ripeästi mutta rauhallisesti”, Fredrik Juslin korostaa. “Tässä on etua, kun tuntee kaverin vierellään, silloin homma sujuu.”

 Pumppu hyrähtää käyntii ja ruiskut toimivat ja vesisuihku kohoaa taivaalle.

“Tätä harjoitellaan lähinnä vaikeakulkuisten maastopalojen varalta, jolloin normaalisti vettä tuovat säiliöautot eivät pääse paikalle ja vesi joudutaan pumppaaman letkuihin järvestä tai joesta”, yksikönjohtaja PENTTI MIETTINEN kertoo.

 “Kuiva ja kuuma kesä, kuten viime kesä oli, lisäävät juuri tällaisten vaikeakulkuisten maastopalojen riskiä. Niihin tässä harjoitellaan,” hän muistuttaa.

 Joen mutaisella törmällä on käynnissä pintapelastusharjoitus. Savinen vesi ja tihkusateen huonontama näkyvyys haittaavat kun veteen pudonnutta “uhria” etsitään. Uhri löytyy ja hänet siirretään kuljetusalustalla rannalle. Harjoituksen “maalimiehenä” eli uhrina toimii ATTE TURPEINEN. Hän harrastaa sukeltamista ja tätä kautta hän on tuonut pintapelastamisen osaksi Kaarelan VPK:n toimintaa.

 “Kesällä hankittiin varusteet ja on harjoiteltu ahkerasti. Meillä on tässä paloasemamme tuntumassa niin Vantaanjoki kuin Vetokankaan uimaranta, joten tällaisiin pelastustehtäviin valmistautuminen on meille hyvin luonnollista”, Juslin korostaa.

 Äkkipäätä voisi kuvitella, että VPK on puhtaasti miehinen toimintaympäristö. Toiminnan keskiöstä, moottoriruiskun kimpusta, löytyy kuitenkin myös naisenergiaa. MONIKA APPEL on ollut mukana jo 5 vuotta palokuntatoiminnassa. Hän vakuuttaa, että toiminta antaa paljon myös naisille.

 “Täältä löydän sitä ekstremeä, jota joku muu hakee vaikkapa maratoonilta”, naurahtaa hän ja lisää, “Näin kivoja kavereita kuin täällä on ei löydy muualta.”

 Harjoitus kestää kolmisen tuntia ja sitten on aika laittaa varusteet kuntoon ja takaisin autoihin. Välinehuolto on tärkeää, sillä kun hälytys tulee, silloin kaiken on oltava muka- na ja valmiina. Silloin voi olla tosi kysymyksessä.

TIIVIN HARJOITUKSEN JÄLKEEN palokuntien päällikköt Fredrik Juslin ja Markus Weiström pohtivat vapaapalokuntien tulevaisuutta, jonka he näkevät myönteisenä, mutta ei aivan ongelmattomana.

 Kumpikin näkee, että VPK:t ovat ja pysyvät tärkeänä osana pelastustoimen tukitoimintaa. Niillä on myös rooli koulutus ja valistustyössä ja ne ovat myös osa paikallista kaupunginosakulttuuria.

 “Olisikin tärkeää, että VPK-toiminnan pitkää perinnettä, osana Suomen pelastustoimea, saataisiin jatkettua ja pidettyä yllä”, Weiström korostaa.

 “Meillä on hyvää nuorisotoimintaa 10–17-vuotiaille, ja palokuntatoiminta tuntuu kiinnostavan nuoria edelleen”, Juslin lisää.

 Molemmat ovat samaa mieltä siitä, että VPK porukassa viihdytään, yhteishenki on hyvää. Uusia jäseniä tulee koko ajan mukaan, mutta aina mukavaan joukkoon mahtuu.

 “Kun kerran on mukaan lähtenyt, niin monille tämä onkin sitten elinikäinen harraste ja tehtäviä löytyykin VPK:sta kaiken ikäisille”, Kaarelan VPK:n päällikkö Fredrik Juslin vakuuttaa. 

Länsi-Vantaalla toimivat VPK:t

ASEMA 24

Vantaan VPK

Martinkyläntie 3, 01670 Vantaa

ASEMA 25

Friherrsin VPK

Kiilakuja 4, 01650 Vantaa

ASEMA 26

Kaarelan VPK

Palotie 5, 01610 Vantaa

ASEMA 27

Seutulan VPK

Katriinantie 71, 01760 Vantaa