Metsämiesten matkassa

WIKIPEDIAN mukaan kaupunkimetsällä tarkoitetaan kaupunkiasutuksen sisällä tai sen läheisyydessä sijaitsevaa, metsäkasvillisuutta käsittävää metsäalaa, jonka kasvillisuus on luontaisen metsäkasvillisuuden kaltaista, mutta vähemmän hoidettua kuin viheralueilla.

 Tästä kuivasta määritelmästä on pitkä matka siihen intoon ja elävyyteen, mikä välittyy lähimetsäoppaiden TUOMAS LILLE- BERGIN ja IIKKA OINOSEN kertomana siitä millainen on lähiluonto ja kaupunkimetsä.

 ”Maistuisko juuri poimitut karpalot? Poimittiin tullessamme tuolta lähisuolla.” Näin he huikkasivat porhaltaessaan paikalle jutustamaan Länsi-Vantaan lähimetsistä ja yleensäkin paikallisen kaupunkiluonnon tilasta.

 “Suurin yllätys oli, kuinka monimuotoista luontoa täältä Myyrmäen alueelta löytyy”, Tuomas Lilleberg kertoo. Eri metsäalueiden lisäksi erityisesti Mätäojan ympäristö, mättäineen ja puustoisine soineen, on tarjonnut hienoja elämyksiä.

 “Lähimetsän ei tarvitse olla iso”, Iikka Oinonen painottaa. Tärkeää hänen mielestään on tunnelma, joka metsässä kävijälle syntyy.

 “Metsän tulee muodostaa näyttämö, jossa ei näy taloja eikä teitä.”

TIEN ÄÄNTÄ tai liikenteen melua hän ei pidä kovin haitallisena, koska visuaalisuus on metsän voima. Se rauhoittaa, antaa energiaa ja parhaimmillaan tunteen omasta ajasta ja asioista, joita voi tehdä ihan yksin. “Yksinäisyyden tunne voi aikuisellekin olla hyvin rentouttava ja avartava kokemus, erityisesti jos mieli on stressaantunut”, hän korostaa.

 Tuomas Lilleberg kannustaa kaikkia lähtemään luontoon kuljeskelemaan.

 “Lähimetsä voi olla yllätys, johon törmää hetkellä, jolloin sitä vähiten odottaa.

 ”Hänen mielestään metsän pitää olla villi ja kaoottinen. Se on asia johon esimerkiksi lapset metsässä ihastuvat. Kaoottisuus antaa vapauden tehdä asioita, ihan oman mielen mukaan eikä sotke mitään, eikä sanota heti ei. “Tämä saa lapset aina innostumaan metsäretkillämme”, hän naurahtaa.

LÄHIMETSÄOPPAAT ovat toimineet kutsuperiaatteella ja päätyneet toimimaan pääosin lasten kanssa. Valtaosa metsäretkeläisistä on ollut ala-asteen koululaisia. 31.10. päättyneen toimintakauden aikana on tehty lähes 60 retkeä ja keskimäärin osallistujia on ollut noin 20 metsäretkeä kohden.

 “Yli 1000 lasta on osallistunut retkiin ja se on meidän mielestämme huikea määrä”, Tuomas naurahtaa.

 Retket ovat olleet monille lapsille ensikosketus metsään. Oppimisympäristö on laajentunut lähiluontoon ja samalla on otettu ensiaskeleet luontosuhteen synnylle. “Luontosuhteen perusta rakennetaan jo lapsena ja siksi on merkityksellistä, millaisessa ympäristössä lapsi kasvaa ja myös miten hän tähän ympäristöön tutustuu.”

 Iikka Oinonen pitää kaupunkilaisten oikeutta lähiluontoon tärkeänä ja myös sitä, että lähellä asutusta sijaitsee riittävän isoja luontoalueita.

MYYRMÄESSÄ on paljon vehreyttä ja metsää. Ongelma kuitenkin on, esimerkiksi että metsät eivät enää muodosta viherkäytäviä niin, että esimerkikis lajien siirtyminen mahdollistuisi ja näin metsäluonto säilyisi elinvoimaisena. “Metsät ovat laikuttaisia ja tällaisen tilanteen korjaaminen on haastavaa, sillä paikalla olevaa valmista infraa tuskin puretaan”, hän pohdiskelee.

 “Luonnon monimuotoisuuden kannalta kaupungin kasvussa on haittansa, etenkin jos se tuhoaa arvokkaita luonnonympäristöjä.” Rakentamisen ja lähiluonnosta huolehtimisen tasapainoa Oinonen pitääkin välttämättömänä ja samalla suurena haasteena kaupunkisuunnittelulle.

 “Täällä on vielä aivan asutuksen tuntumassa edelleen lähes luonnontilaisen kaltaisia metsäalueita”, Tuomas toteaa. Tällaiset alueet hänen mielestään pitäisi pyrkiä, rakentamisesta huolimatta, säilyttämään.

IHMISET haluavat liikkua lähimetsissään ja käyttää niitä moniin eri tarkoituksiin. Tämän vuoksi lähimetsiin syntyy käyttöpainetta ja kulutusta. Tärkeää on, että puistojen käytöllä tasataan lähimetsien rasitusta ja annetaan niille mahdollisuus kestää käyttöä.

 “Näin myös lähimetsä voi ja näyttää paremmalta”, Tuomas painottaa.

 Mitkä ovat lähimetsäoppaiden vinkit Länsi-Vantaalla?

 “Vinkkejä on vaikeaa antaa, sillä monilla on jo se oma lähimetsäsuosikki. Mätäojan laakson maisema, Vaskivuori, Raappavuori... ja monet pikku yllätykset.”

 Siinä Tuomas Lillebergin ja Iikka Oinosen listan kärkeä.

 He kuitenkin korostavat, että pieniä metsäalueita on joka puolella Myyrmäkeä ja esimerkiksi lasten kanssa on hyvä aloittaa metsään tutustuminen ihan kotitalon nurkan takaa.

 “Kun lähimetsään on tutustuttu, on hiilinielut ja muut vaikeat jutut helpompi käsittää. Eikö sitä sanota, että ajattele lokaalisti ja toimi globaalisti”, pojat naurahtavat ja katoavat metsään.

Timmermalm Askistossa.