Miten voit Artsi?

Vantaan kaupunki etsii kotia suurehkolle taidekokoelmalleen. Haussa on myös sisäilmaongelmaton olohuone vaihtuville näyttelyille.

JOS TAIDEMUSEO ARTSI osaisi puhua, se saattaisi viimeaikaiseen omaa kuntoaan koskevaan keskusteluun viitaten lainata kirjailija Mark Twainia: ”Huhut kuolemastani ovat vahvasti liioiteltuja”.

 Näin voi päätellä myös, kun museoamanuenssi EEVA HYTÖNEN valottaa tulevan vuoden näyttelykalenteria. Ohjelmisto antaa uskoa, että Artsi hengittelee Myyrmäessä ainakin jonkin aikaa ja että luvassa on vielä taattua artsimaista nähtävää.

HELMIKUUN LOPULLA avautuu näyttely, jonka kokoavana teemana on katoavaisuus ja ohikiitävyys. Joukko nykytaiteen eri puolia edustavia tunnettuja taiteilijoita loihtii teoksensa suoraan näyttelytilan seinille, ja ne hävitetään maalaamalla seinäpinnat näyttelyn päättyessä 12.5.2019. Mukana ovat muun muassa RIIKKA HYVÖNEN, SAMPSA, VIDNA SAUMYA, MARIANNA UUTINEN, ELINA MERENMIES, WARDA AHMED, NIINA MANTSINEN ja RIVES.

 Kun seinämaalaukset on saatu katoamaan, tilaan ripustetaan valokuvaaja CHI MODUN töitä. Chi Modua pidetään yhtenä räpin historian merkittävimmistä valokuvaajista.

 Syksyllä 2019 Artsiin on tulossa LAILA PULLISTA.

 Museosta saadun tiedon mukaan kävijämäärätkin ovat nousussa. Tänä vuonna saavutettaneen 15 000 kävijän raja.

KYSYMYKSEEN, millainen on tyypillinen Artsissa vierailija, museon vs. päällikkö JYRKI NIEMINEN vastaa: ”Sanoisin, että keskiverto kävijä on uteliaisuuteen taipuvainen, reilusti aikuinen, mutta kyllä meillä vierailee kiitettävästi myös koululais- ja päiväkotiryhmiä”.

 ”Keskustelu Artsin tiloista on pikkuisen kiehahtanut yli”, Nieminen jatkaa. ”Näyttelyiden kannalta meillä ei ole minkäänlaista ajolähtötilannetta päällä. Suurin päivittäinen huolenaiheeni on taidemuseon omien kokoelmien saaminen tarkoituksenmukaisiin tiloihin.”

 Vantaan kaupungin taidekokoelmissa on runsaat 10 000 teosta. ”Nyt osa niistä on sijoitettuina eri virastoihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Mikä sinänsä onkin järkevää”, Nieminen toteaa.

 Kaupunginvaltuuston 24.9.2018 hyväksymästä Kaupunkitasoisesta palveluverkkosuunnitelmasta 2018–2027 käy ilmi, että osa kaupungin taidekokoelmista on lisäksi ”varastoituna yksityisessä, kokonaan ulkopuolisessa yrityksessä ja myös teosten konservointi on ulkoistettu”. Museon nykyiset tilat kun eivät riitä kokoelmien kunnolliseen säilytykseen, eikä niissä ole mahdollista konservoida omien kokoelmien tai näyttelyiden teoksia.

 Kaupunki on luvannut tehdä ensi vuonna selvityksen Artsin tilatarpeista.

MUTTA mikä Artsin Myyrmäen näyttelytilan vointi nyt oikeasti on?

 Diagnoosi Artsin potemasta taudista, sen vakavuudesta ja vaikutuksesta tulevaan näyttelytoimintaan on kirjattu suhteellisen selkeästi yllä mainittuun palveluverkkosuunnitelmaan.

 ”Taidemuseon nykyinen näyttelytila ei sovellu taidenäyttelytilaksi ilmankosteus- ja lämpötilavaihteluiden sekä kattovuotojen vuoksi”, siinä sanotaan. Ja edelleen ”tilojen nykyinen kunto on huono. Näyttelyihin ei saada enää esille paperipohjaisia teoksia, koska ilman kosteus ja lämpötila ovat niille tuhoisia. Myöskään arvokkaimmat teoslainat eivät enää ole mahdollisia.”

 Ulkoa päin asiaa arvioivalle oireet kyllä viittaavat vahvasti siihen, että suunnitelmat Artsin näyttelyiksi ovat sittenkin ainakin jonkin aikaa menneet pitkälti potilaan ehdoilla. Mutta sen ei ehkä tarvitse tarkoittaa vielä sitä, että niiden laadusta ja kunnianhimoisesta toteutuksesta olisi jo jouduttu tinkimään museota kauan vaivanneiden tilaongelmien vuoksi.

ESPOOLLA on EMMAnsa, Helsingillä HAMinsa ja Vantaalla Artsinsa. Mikäli taidemuseo on Vantaalle kulttuuristrategisesti tärkeä, päätöstä kestävästä tilaratkaisusta ei liene paljon varaa pitkittää. Vantaan kaupungilla on tässä suhteessa jo nyt kovasti kirittävää naapureihinsa ja useisiin muihinkin suomalaisiin kaupunkeihin nähden.