31.01.2020 08:47
Kirjoittanut Myyr York Times
Kategoria: - MYT 1/2020

Ulkoliikuntapaikka avattu Myyrmäen urheilupuistoon

Myyr Yorkin salihirmuja hellitään, sillä urheilupuiston lisäksi ulkovoimailulaitteita löytyy myös ainakin Martinlaaksosta, viime syksynä uudistetun Raikukujan kentän kupeesta.

KUNNON KATTAUS

KÄYTÖSSÄ on voimaharjoitteluun tarkoitettujen laadukkaiden kuntoilulaiteiden lisäksi boulder-seinäkkeet sekä muunmuassa trampoliini- ja tasapainoradat.

Kaikille avoin ulkoliikuntapaikka löytyy Myyrmäen urheilupuistosta, jäähallin ja Energia Areenan väliseltä alueelta osoitteesta Raappavuorentie 8-10.

31.01.2020 08:20
Kirjoittanut Myyr York Times
Kategoria: - MYT 1/2020

Puita nurin Honkasuolla

POIS ALTA RISUT JA MÄNNYT

HONKASUOLLA, Helsingin kaupungin puolella, on kaadettu puita sekä uuden tien että näkö- ja melusuojaksi rakennettavan maisemavallin alueelta.

Puiden kaato ajoittui loppuvuoteen, jotta raivaustyöt eivät häiritsisi pesimärauhaa. Alueelta on havaintoja sekä liito-oravista että lahokaviosammaleesta, mikä on otettu huomioon molemmissa urakoissa.

NOIN 350 metrin mittainen maisemavalli sijaitsee Sortti-aseman, Rudus Oy:n ja Staran tukikohdan takana. Se valmistuu vasta vuonna 2022, mutta maisemointi aloitetaan vaiheittain jo rakentamisen aikana.

UUSI TIEYHTEYS Honkasuolta Rajatorpantielle on nimeltään Honkasuontie ja se palvelee alueelle nousevaa asuinaluetta.

Helsingin kaupunki on suunnitellut kaavamuutosta tien varteen. Alueelle rakennettaisiin 3–7-kerroksisia puukerrostaloja, joihin sijoittuisi asuntoja 18 750 k-m2 verran. Kaavamuutos on kuitenkin jäänyt pöydälle vuonna 2018, eikä sen etenemisestä täytäntöön ole tietoa.

31.01.2020 07:45
Kirjoittanut Ari Martinaho
Kategoria: - MYT 1/2020

Kiertotalouden mukainen ostoskeskus itää jo Isomyyrissä

TAANNOIN KUULIN Sveriges Radion suomenkielisen Sisuradion lähetyksessä jutun Eskilstunassa sijaitsevasta ReTuna-kiertotalouden ostoskeskuksesta. Mielenkiintoni asiaan heräsi, koska kyseinen pikkukaupunki sijaitsee noin 120 kilometrin päässä Tukholmasta ja tunnetaan ”suomalaiskaupunkina”.

Jutun ostoskeskus ReTuna avattiin vuonna 2015 ja tuolloin se oli maailman ensimmäinen kierrätyskauppakeskus. Sen toimintakonsepti on kuluneen viiden vuoden aikana tullut entistä ajankohtaisemmaksi ja se onkin saanut viime aikoina runsaasti kansainvälistäkin huomiota ja medianäkyvyyttä. Siitä on tullut kaupungille myös melkoinen turistinähtävyys ja vierailijoita saapuu niin läheltä kuin kaukaa.

LIIKEIDEA ReTunassa on yksinkertainen: otetaan vastaan tavaraa, joka lajitellaan, kunnostetaan ja sitten myydään. Oleellista on, että toimintaa ei nähdä pelkästään kierrätyksenä, vaan kauppakeskus kilpailee tavallisten kauppakeskusten kanssa.

Ulkoisesti ReTuna on kuin mikä tahansa kauppakeskus. Ero perinteiseen on, että kaikki myytävät tuotteet ovat jo vähintään kerran käytettyjä. Ainoat, joissa tämä ei päde, ovat ravintola ja luomukahvila, jotka toimivat muuten ekologisin ja ympäristöfiksuin ideoin.

Liikkeitä on myös laidasta laitaan. Sieltä löytyy kosmetiikkaa, kenkiä, vaatteita naisille, miehille ja lapsille. On elektroniikka, leluja, kodintarvikkeita ja huonekaluja. ReTunasta löytyy myös kahvila-ravintola sekä kokous- ja neuvottelutiloja.

ReTuna tekee myös yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa, joissa on muun muassa koulutuslinjoja ympäristö- ja kierrätys designeen sekä ympäristötietoisuuteen suuntautuneita linjoja.

Jotakin idean toimivuudesta kertoo, että jo viime vuonna Ruotsin ensimmäinen kierrätysostoskeskus pyöri omavaraisesti ilman julkista tukea ja se tarjoaa myös työpaikkoja kymmenille ihmisille.

Miksi minä sitten tätä Eskilstunan asiaa hehkutan?

MIELEEN väistämättä hiipi ajatus, mitä jos mekin Myyrmäessä lähtisimme luomaan jotakin tällaista. Resurssimme ovat varsin samanlaiset. Eskilstunassa asukkaita on 67 000 ja meillä 53 000. Molempien sijainti maantieteellisesti ja liikenteellisesti on hyvä, ja kumpikin kaupunki suhtautuu myönteisesti kierrätys- ja ympäristöasioihin. Täällä Vantaalla on lisäksi Yhteinen pöytäprojekti, joka on esimerkki onnistuneesta kierrätys-konseptoinnista, joten osaamista löytyy.

Meillä on myös oppilaitoksia, joiden kanssa kierrätys- ja ympäristöasioista voidaan luoda opinto-ohjelmia.

KIRPPUTOREJA ja kierrätystä Myyrmäessä on aina ollut, ja nyt Kierrätyskeskus on avannut myymälänsä ostoskeskus Isomyyrissä. Aihioita tällaiseen kiertotalouden ostoskeskukseen on jo täällä, ja nyt tarvitaan vain jatkotoimenpiteitä ja lisää energiaa asian koordinoimiseen ja suunnittelun käynnistämiseen. Isomyyri toimisi näin, vielä viimeiset toimintavuotensa, uuden konseptin sisäänajajana ja pilottipaikkana.

Tällaiselle kiertotalouden ostoskeskukselle, joka sijaitsee lähiökeskuksessa, hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä, kuten Isomyyri Myyrmäessä, on varmasti koko pääkaupunkiseudulla tilausta. Uskoisin, että myös vastuulliset sijoittajat ja toimijat näkevät tässä kiinnostavan mahdollisuuden uudenlaisen konseptin toteuttamiseen ja taloudellisesti kannattavaan toimintaan - siinä missä jättimäisissä outlet-myymälöissäkin.

Eli pannaan toimeksi!

31.01.2020 08:09
Kirjoittanut Petteri Niskanen
Kategoria: - MYT 1/2020

Viekö Vantaan ratikka kaupungin huomion lopullisesti pois lännestä?

KOLUMNI

VANTAAN RATIKKA on ollut vuodenvaihteen kuumin puheenaihe sekä päättäjien että asukkaiden keskuudessa. Mellunmäestä Länsimäen, Hakunilan ja Tikkurilan kautta lentoasemalle kulkeva ratikka on Vantaan historian suurin yksittäinen investointi, liki 400 miljoonalla eurolla. Vertailun vuoksi Vantaan osuus kehäradasta oli 255 miljoo- naa euroa.

Kaupunginvaltuusto päätti äänin 45–22 jatkaa hankkeen suunnittelua. Lopullinen investointipäätös tulee vasta uuden, huhtikuussa 2021 valittavan valtuuston päätettäväksi, joten edessä tulee olemaan myös ratikkavaalit. Valtuustossa käytiin puolesta ja vastaan värikkäitä puheenvuoroja, joita en lähde kattavasti avaamaan. Niitä on käsitelty laajasti niin päivälehdissä kuin sosiaalisessa mediassa.

LÄNSI-VANTAALLA on herännyt pelko siitä, että ratikan syödessä kaupungin resurssit erityisesti Myyrmäen suuralueen kehittäminen lykkääntyy. Tätä pelkoa ei lievittänyt kaupunginjohtajan elinkeinopäivillä pitämä puheenvuoro, jossa mainittiin kehittämisen painopisteen siirtäminen lännestä itään.

Keskeisin peruste ratikan rakentamiselle on ollut Vantaan itäisten kaupunginosien kytkeminen raideliikenneverkoston osaksi. Hakunila on Vantaan ainoa suuralue, jonne ei ole raideyhteyttä, mikäli mukaan ei lasketa juuri kaupungin rajan ulkopuolelle päättyvää metroa. Suuralueen molemmat kerrostalovaltaiset kaupunginosat Hakunila ja Länsimäki kuuluvat myönteisen erityiskohtelun ohjelman piiriin. Raideyhteys on kiistatta kaupunginosan vetovoimaa vahvista tekijä. Myyrmäestä katsottuna Hakunila on ratikkansa ansainnut.

KAUPUNGIN KEHITTÄMISTÄ koskevassa argumentoinnissa jako Itä- ja Länsi-Vantaaseen ei välttämättä ole rakentava, eikä yksi- selitteinen, koska itä ja länsi hahmottuvat eri tavalla riippuen tarkastelijan maantieteellisestä sijainnista vaikka Itä- ja Länsi-Vantaan asemakaavayksiköt sinänsä on määritelty tarkkarajaisesti.

Vantaan kehittämisen painopiste on jo pitkään ollut Keski-Vantaalla, erityisesti Aviapoliksen ja Tikkurilan alueilla. Vuonna 2015 avattu kehärata palvelee varsinkin Tikkurilaa, Aviapolista sekä Kivistöä. Myyrmäki ei ollut edes esillä kehäradan markkinointivideoilla, joita Liikennevirasto ja HSL tuottivat radan rakennustöiden aikana. Samalla tavalla Vantaan ratikkaa näytetään rakennettavan erityisesti Keski-Vantaan lähtökohdista. Vantaan ratikan esitteessä kuvaillaan ratikan tuovan 4,1 miljoonan kerrosneliömetrin verran uusia asunto- ja toimitilarakentamisen mahdollisuuksia, joista kolme miljoonaa kerrosneliömetriä sijoittuu Aviapoliksen ja Tikkurilan alueelle. Ratikan esittelyvideolla kerrotaan ratikan myötä syntyvän 37 000 uutta asuntoa ja 30 000 uutta työpaikkaa. Näistä Hakunilaan sijoittuisi vai 1 200 työpaikkaa ja 8 000 asuntoa. Loput tulisivat Tikkurilan ja Aviapoliksen alueilla.

Hakunila kärsii tilanteesta, jota kohden myös Myyrmäki on kovaa vauhtia vajoamassa. Lähes pelkästään asumisesta koostuvasta kaupunginosasta puuttuu erilaisten toimintojen kirjo ja moninaisuus, jotka tekisivät siitä houkuttelevan myös niiden asukkaiden keskuudessa, jotka voivat itse valita asuinalueensa. Asuntojen lomaan sijoittuvat työpaikat toisivat kaupunginosan kaduille myös päivisin liikkuvia ihmisiä, jotka käyttävät lounasravintoloiden, kahviloiden sekä erilaisten myymälöiden palveluita. Rakennettaessa kaupunkia ratikan ympärille tulisi erityisesti Hakunilan ja Länsimäen kehittämiseen suhtautua kunnianhimoisemmin. Muuten syntyy kuva, että Itä-Vantaata käytetään vain keppihevosena lisäpanostuksille Tikkurilan ja Aviapoliksen kehittämiselle.

RATIKKAKAUPUNGIN rakentaminen ei myöskään saa merkitä Myyrmäen suuralueen jäämistä odottamaan vuoroaan. Martinlaakso on jo mukana myönteisen erityiskohtelun ohjelmassa ja Myyrmäen kohdalla indikaattorit osoittavat liki samoja lukemia. Erityisen huolestuttavana voi pitää nopeutta, jolla huono-osaisuutta kuvaavat mittarit ovat Myyrmäessä muuttuneet heikompaan suuntaan. Toisaalta Myyrmäen tilanne ei ole vielä niin huono, etteikö kehityksen suunta olisi käännettävissä ilman satojen miljoonien investointeja. Ratikan rinnalla Myyrmäki tarvitsee oman kehittämisohjelmansa, jonka toteuttamiseen sitoudutaan vastaavalla vakavuudella.