31.01.2020 12:17
Kirjoittanut Ille Martela
Kategoria: - MYT 1/2020

Vantaa Boxing Night lupaa tyrmäävän illan

Kärkkäinen näyttää kaverille missä pallea sijaitsee.

TURPAKÄRÄJÖINTIÄ

PRO BOXING TEAM FINLAND -ammattinyrkkeilytalli avaa jälleen suomalaisen ammattinyrkkeilyvuoden järjestämällä 1.2.2020 Vantaalla Myyrmäen Urheilutalolla nyrkkeilyillan, jonka pääotteluissa nähdään SAMULI ”LA- LONDE” KÄRKKÄINEN sekä GENNADI ”RUSSIAN ROULET- TE” MENTSIKAINEN. Kahdeksaneräisiksi suunnitelluissa alemman raskassarjan pääotteluissaan miehet saavat vastaansa Unkarin LASZLO PENZESIN ja Viron ANTON SJOMKININ.

KOLME VUOTTA ammattilaisena nyrkkeillyt Kärkkäinen (voitot 11–1, 4 tyrmäystä) on voittanut urallaan Itämeren alueen alemman raskassarjan (90,7 kg) mestaruuden ja puolustanut sitä voitokkaasti vuosi sitten Myyrmäen Urheilutalolla. Kärkkäisen uran komeimpina voittoina ovat tähän asti pistevoitot Ruotsin mestari SAMO JANGIROVISTA sekä suomalaisnyrkkeilijöitä vastaan voitot hankkineista IVAN LYSYTSIASTA ja REINIS POROZOVSISTA.

Kärkkäinen saa vastaansa Unkarin 41-vuotiaan LASZLO PENZESIN (voitot 10–6, 9 tyrmäystä), jonka otteluista vain yksi on kestänyt täydet erät. Muutoin kovaiskuisen Penzesin ottelut ovat noudattaneet kaavaa ”tyrmää tai tule tyrmätyksi”.

GENNADI Mentsikainen (voitot 7–4, 6 tyrmäystä) päätti viime vuotensa komeaan ensimmäisen erän tyrmäysvoittoon Suomessa aiemmin VIKKE KANNISEN voittanutta TSEKIN DOMINIK LANDGRAFIA vastaan. Vuoden 2015 amatöörien SM-kultamitalisti saa vastaansa aiemmin urallaan kaksi suomalaista lyöneen Viron Anton Sjomkinin.

LISÄKSI Vantaa Boxing Nightissa kehään nousevat Pro Boxing Team Finland -tallin ottelijoista muun muassa JANNE RANTANEN sekä MARKUS SUTINEN. Kaikkiaan illassa isketään 6–7 ammattinyrkkeilyottelua.

“Illan kattaus näyttää jo nyt hyvältä, ja odotan nyrkkeilijöiltämme hyviä esityksiä näissä näytönpaikoissa”, kertoo promoottori JUHO TOLPPOLA Pro Boxing Team Finland -tallista. “Ei riitä, että on nimellisesti ammattinyrkkeilijä, vaan kehässä on osattava säväyttää ja kehityttävä päämäärän mukaisesti. Myyrmäessä on aina ollut hyvä tunnelma nyrkkeilytapahtumissa ja lupaan, että tälläkin kertaa tunnelma on katossa”, Tolppola päättää

Kärkkäinen näyttää kaverille missä pallea sijaitsee.

31.01.2020 12:10
Kirjoittanut Ille Martela
Kategoria: - MYT 1/2020

EVU tuo kiekkotähtiä Myyrmäkeen 50-vuotisjuhlaotteluun

JULAA JA JULKKIKSIA

EVUn nuoria lupauksia 70-luvulla

JÄÄKIEKKOSEURA Etelä-Vantaan Urheilijat juhlii kuluvalla kaudella 50-vuotista taivaltaan. EVU tunnetaan yhtenä Suomen ja koko maailman parhaista kasvattajaseuroista, mikäli mittarina käytetään EVUsta huippuliigoihin, kuten NHL:ään nousseiden pelaajien määrää.

EVUn juhlallisuudet näkyvät ensimmäisen kerran EVU50v-jääriehassa 1. helmikuuta Martinlaakson tekojäällä. Ohjelmassa on muun muassa EVU12-joukkueen pelit Jokereita ja Kurraa vastaan, avointa luiste- lua ja 9–15-vuotiaille EVU Hoki -harrastekiekon avoin harjoitus.

KEVÄÄN KIEKKOKLIIMAKSINA EVUn joukkue kohtaa hyväntekeväisyysottelussa Pietarinkadun Oilersin. EVU-päivänä 16.5.2020 kello 13.00 on mahdollisuus nähdä Myyrmäen jäähallissa entisiä ja nykyisiä ammattikiekkoilijoita.

EVUn valmennuspäällikkö KARI KARVINEN lupaa joukkueiden nimilistojen olevan vakuuttavia. Kokoonpanot eivät ole vielä julkisia, mutta tuttuja pelaajia on luvassa niin nuorille kuin vanhemmillekin jääkiekon seuraajille. ”Aika kova nippu tulee”, toteaa toiminnanjohtaja MIIA MUROLE. Tarkempaa infoa saadaan alkukeväästä.

EVUn joukkuetta on Karvisen kanssa kasaamassa Raju-Erkkinä tunnettu ERKKI RAJAMÄKI. EVUn kasvatti pelasi jääkiekon SM-liigassa 2000–2013 HIFK:ssa, HPK:ssa, Bluesissa ja Ilveksessä. Tähän väliin mahtui puolentoista kauden jakso Pohjois-Amerikassa, AHL:ssä.

Pietarinkadun Oilersin kokoonpanosta vastaa JANNE KIEMA. Jääkiekon ystävät tietävät, että Pietarinkadun Oilers saa hyväntekeväisyysotteluihin aina mukaansa tunnettuja kiekkoilijoita sekä jääkiekkoa pelanneita julkkiksia.

“Ottelun pääsylipputulot lahjoitetaan lasten ja nuorten harrastamisen hyväksi, sosiaalisin perustein, pääpaino EVUn kiekkoi- lijoille”, Murole kertoo. EVU haluaa tarjota kaikille lapsille mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa ja on siinä jo hienosti onnistunutkin. Esimerkkinä on EVU Hoki-harrastekiekko 9–15-vuotiaille, johon osallistuu tällä hetkellä jo lähes 60 lasta.

”Tavoitteena on saada kummitoiminnan tavoin yrityksiä tukemaan joukkueita, jotta jokainen EVUn junioripelaaja pääsisi otteluun”, Karvinen toteaa. ”Tapahtuman yhteyteen järjestetään huutokauppa, jonka tuotelistat tulevat EVUn nettisivuille lähempänä tapahtumaa. Kaikki tapahtumaan osallistuneet yritykset esitellään pelin lomassa”, Murole lisää.

ILTA HUIPENTUU Etelä-Vantaan Urheilijat ry:n juhlagaalaan ravintola Wandasissa. Samana iltana ravintolassa voi seurata jääkiekon MM-kisojen Venäjä–Suomi-ottelua. Edellisenä päivänä 15.5. on Vantaan päivä. ”Juhlistetaan samalla 50-vuotista seuraa. Teemana on paikallisen harrastamisen tukeminen”, Murole päättää ja toivottaa kaikki mukaan tekemään hyvää.

MYYRMÄEN ja EVUn syntyhistoriat kulkevat käsi kädessä. Ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan Myyrmäkeen elokuussa 1969 ja EVU perustettiin melkein samaan hengenvetoon yleisseuraksi kuukautta myöhemmin. Myyrmäki oli tuossa vaiheessa yhtenäistä rakennustyömaata, jota kutsuttiin suunnitteluvaiheessa Etelä-Vantaaksi.

Uuteen kaupunginosaan tarvittiin urheiluseura, jonka avulla hoidetaan nopeasti kasvavan maalaiskunnan uusien asukkaiden liikunta- ja urheilutoimintaa. Siitä EVUn tarina alkoi. Kaupunginosan nimeksi tuli lopulta Myyrmäki mutta siinä kohtaa EVU oli tullut jo niin tutuksi, joten seuran nimeä ei lähdetty enää muuttamaan. EVUn historiasta voi lukea Kari Kallion kirjoittamasta EVUn 40-vuotistarinasta ”Pojat pois pahan- teosta”.

31.01.2020 10:30
Kirjoittanut Myyr York Times
Kategoria: - MYT 1/2020

Trivia!

Tiedät varmaan kaiken, mutta kuinka hyvin tunnet Myyrmäkeä, sen historiaa ja kulttuuri?

1. Mistä Länsi-Vantaalla sijaitsee paikka nimeltään Yhteismaa?

a) Hämeenkylässä b) Louhelassa c) Seutulassa

2. Minkä rakennuksen Myyrmäessä on suunnitellut Erik Kråkström?
a) Virtatalon b) Kilterin koulun c) Myyrmäen kirkon

3. Vaskivuoren lukion tämän vuoden musikaali on nimeltään
a) Annie b) High School Musical c) Grease?

4. Myyrmäen Stadionilla esiintyy kesäkuun alussa

a) Ed Sheeran b) James Blunt c) Steve Hacket

5. Kotitalouksien jätteet kerätään putkijärjestmällä

a) Kivistössä, b) Kilterinmäellä c) Keimolanmäessä

6. Kuka oli ensimmäinen Myyrmäestä valittu kansanedustaja?

a) Kaarina Dromberg b) Irma Rihtniemi-Koski c) Toivo Mäkynen

7. Taiteilijat Marjukka Korhonen ja Markus Raivio ovat suunnitelleet?

a) Sanomalan aulassa sijaitsevan seinäkudoksen b) Hämeenkylän kirkon alttaritaulun c) Keimolanmäeltä löytyvän Ombran?

8. Moni muistaa rautakaupan nimeltä Rake, mutta missä päin Myyrmäkeä oli Raken myymälä?

a) Kuohukujan ostarilla b) Myyrinpuhoksessa c) Myyrmäenraitin varrella

9. Mitä polttoainetta Martinlaakson voimala käytti alkujaan?

a) öljyä b) kivihiiltä c) maakaasua

10. Helsingin Sanomia on painettu Martinlaaksossa vuodesta

a) 1968 b) 1977 c) 1982?

Ei se mitään. Ei tarvitse hirveästi hävetä, vaikka etsisikin vastauksen sivulta 20.

TRIVIA VASTAUKSET

1)a 2)a 3)a 4)b 5)a 6)b 7)c 8)c 9)a 10)b

31.01.2020 10:54
Kirjoittanut Ari Martinaho
Kategoria: - MYT 1/2020

Muutoksen tuuli iskee Martinlaakson ostariin

SYVÄSUKELLUS

MARTINLAAKSON OSTARI nousi loppuvuodesta otsikoihin, kun kaksi kertaa Vantaan parhaaksi kahvilaksi äänestetyn Cáfe Berryn vuokrasopimus irtisanottiin. Kuusi vuotta toimineen pikkukahvilan toiminta päättyy toukokuussa ja tilalle suunniteltu ketjukahvila ja ostarin laajennettu ravintoLamaailma saivat paikalliset kanta-asiakkaat takajaloilleen. Asukkaat ovat olleet hyvin näreissään tulevista muutoksista ja huhut uudesta toimintakonseptista ovat myös lisänneet epävarmuutta siitä, mitä on tulossa ja mitä palveluja tulevaisuudessa ostarilta löytyy.

Cáfe Berryn irtisanomisilmoitus on kuitenkin vain oire niissä muutoksissa mitä Länsi-Vantaan lähikaupassa ja lähipalveluissa on tapahtumassa. Hyvien lähipalvelujen saatavuus ja olemassaolo on asukkaille äärimmäisen tärkeää ja tärkeitä ne ovat koko alueen vetovoiman kannalta. Joten olemme suurien kysymysten äärellä.

MYT päätti avata hieman tätä kokonaisuutta ja kertoa mitkä asiat ja mielipiteet vaikuttavat lähipalveluiden kehittämiseen sekä avata tapahtumien aikataulua.

Martsarin ostari on vaihtanut ahkerasti omistajaa

1.12.2011 avatun Martsarin ostarin omistus on vaihtunut viime aikoina tiheään. Vuoteen 2017 asti sitä hallinnoi Citycon Oy. Silloin elokuussa se myi ostarin Cerberus Capital Management nimiselle amerikkalaiselle sijoitusyhtiölle. Tässä samassa kaupassa Cerberukselle siirtyivät tuolloin myös mm. Ostoskeskus Tikkuri ja Myllypuron ostari. 15.10.2018 ostarin osti kiinteistösijoitusyhtiö VVT Property Fund I ky. Se on suomalainen sijoitusrahasto, jonka sijoittajina toimivat Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö VARMA, Valtion Eläkerahasto sekä Tradeka-Sijoitus Oy. Nämä sijoittajat siis omistavat tällä hetkellä ostoskeskuksen, ja sen toiminnan kehittämisestä vastaa Oy Nortecon Ab.

Omistuksen nopea vaihtuminen luo vaikutelman siitä, että koko ostoskeskusbusiness on omistajan käsissä kuuma peruna. Pitkään vähittäiskaupan ja lähipalvelujen tukirankana toimineen rakenteen muutospaineet ovat suuret. Tähän vaikuttaa täällä Länsi-Vantaalla niin väestönkasvu, tuleva väestörakenteen muutos kuin myös pääkaupunkiseudun todella isojen uusien ostoskeskusten synty. Haasteena ostareille on myös verkkokaupan nopea kasvu. Kaikki tämä johtaa pahimmillaan kokonaisten vanhojen ostoskeskusten näivettymiseen ja monin paikoin lähipalvelujen katoamiseen.

Ostoskeskusten perinteiset palvelut ja yritykset ovat koostuneet päivittäistavarakaupan myymälöistä sekä apteekin ja postin palveluista. Lisäksi on ollut pieniä erikoismyymälöitä, parturi, pesula, kukkakauppa ja R-kioski. Ravintola ja kahvila ovat toimineet ystävien ja tuttavien kohtaamispaikkoina. Joillakin ostareilla on myös julkisten palvelujen neuvonta ja palvelupisteitä.

Asukkaat huolissaan tulevaisuudesta

Martsarin ostarin palvelukokonaisuuteen on paikallisesti oltu varsin tyytyväisiä. S- ja K-market on koettu riittäviksi elintarvikkeiden ostopaikoiksi, vaikka Lidliä on silloin tällöin haikailtu takaisin. Erityisesti Cáfe Berry on koettu Martsarin ostarin brändiksi, joka nostaa koko paikan statusta. Tarpeellisina on nähty myös nyt poistuvat Saiturin Pörssi ja vaateliike Koketti.

Asukkaiden huoli ostarin muutoksista ja sen vaikutuksesta arkielämään on kantautunut myös Martinlaakson Asukasyhdistykseen.

Asukasyhdistyksen puheenjohtaja JAANA HEISKANEN kertookin, että asian tultua julkisuuteen yhdistykseen oltiin monin tavoin yhteydessä asian tiimoilta.

”Asukasyhdistys päättikin heti joulukuussa tehdä asiasta adressin ja ihan hetkessä siihen saatiin yli 1300 allekirjoitusta. Se mielestäni kertoo, kuinka tärkeäksi asia täällä koetaan”, hän sanoo.

Adressi tullaan lähitulevaisuudessa luovuttamaan saatekirjeen kanssa ostarin omistajien edustajille. Samassa yhteydessä on myös kerätty kommentteja ja kehitysehdotuksia asukkailta ja niitä ollaan myös viemässä eteenpäin kauppakeskuksen kehittäjien tiedoksi.

”Pyrimme ainakin tuomaan esille asukkaiden mielipiteen muutoksista ja toivomme, että se otettaisiin huomioon”, Jaana Heiskanen painottaa.

Keskustelua on erityisesti herättänyt niin sanotun ravintolamaailman suunnittelu ostarille. Monet pelkäävät sen karkottavan osan vanhoista asiakkaista niin, että he siirtyvät käyttämään muita lähialueiden palveluita ja tämä taas vähentäisi ostarin liikkeiden asiakkaita.

Kulutustottumuksissa on tapahtunut suuria muutoksia

Kauppakeskuspäällikkö HELI VAINIO pahoittelee sitä, että vanhoja toimijoita jouduttiin irtisanomaan, mutta tarkoitus on kehittää kauppakeskuksen yrittäjäkokonaisuutta ja saada palvelut vastaamaan paremmin asiakaskysyntää.

Hän kävi myös keskustelemassa tammikuun alussa ostarilla paikallisten asukkaiden kanssa ja sai näin suoraa palautetta kauppa§keskuksen asiakkailta.

”Asiakkaiden muuttuvat kulutustottumukset vaikuttavat tällä hetkellä paljon siihen, mitä liikkeitä ja palveluita kauppa- keskuksissa tarjotaan. Vaatekauppa siirtyy paljolti verkkoon ja palveluiden määrä kasvaa. Vain noin 10 vuotta sitten oli tyypillisessä keskuksessa 6-10% liikkeistä kahviloita ja ravintoloita. Nyt tämän toimialan osuus kaikista liikkeistä on jopa 20-25%”, Vainio toteaa.

Martinlaakson ostarin tärkeimmät palvelut ovat tällä hetkellä ruokakaupat ja apteekki. Ne tarvitsevat Vainion mukaan rinnalleen muutakin tarjontaa, joka palvelee lähialueen asukkaita

Martinlaakson alueella on asukkaita pienen kaupungin verran, mutta ruokaravintoloiden palveluita vähän. Ulkona syöminen on kuitenkin arkipäiväistynyt paljon viime vuosina ja se on osaltaan vaikuttanut ravintolakäyntien määrän kasvuun sekä vauhdittanut alan nopeaa laajentumista.

Muuttuvat kulutustottumukset ja alueen vaatimaton ravintolatarjonta puoltavat, Vainion mielestä, tämän toimialan tarjonnan laajentamista Martinlaakson ostarilla, jotta se pysyy elinvoimaisena ja kiinnostavana arjen asiointipaikkana myös tulevaisuudessa.

Uusien vuokralaisten osalta kauppakeskuspäällikkö Heli Vainio on vielä vaitonainen. “Neuvottelut uusien toimijoiden kanssa etenevät ja nimet julkistetaan, kun sopimukset on allekirjoitettu ja julkistuksesta on sovittu yritysten kanssa.”

Lidl on tiivistämässä kauppaverkostoaan Länsi- Vantaalla

Kuten Heli Vainio edellä mainitsi, Martinlaakson ostarin tärkeimpiä palveluja ovat elintarvikemyymälät, siis K- ja S-marketit. Kysymys elintarvikemyymälöistä ja niiden sijainnista Myyrmäen suuralueella on mielenkiintoinen.

Martinlaakson ostarin elintarvikemyymälöiden kilpailutilanteen kannalta on merkittävää, milloin Lidl pääsee rakentamaan uuden myymälänsä Vantaanlaaksoon. Myymälä kuuluu Lidlin myymälästrategiaan ja se täydentää tämän hetkistä kauppaverkostoa, johon kuuluu Myyrmäessä Isomyyrin Lidl (Liesitori 1) Kaivokselan Lidl (Vanha Kaarelantie 33) ja syksyllä 2020 valmistuvan Vapaalan Lidl (Vapaalantie 2-4). Vantaanlaakson myymälän avaus heijastuu varmasti Vantaanlaakson omaan K-Market Naapuriin ja näkyy todennäköisesti myös Martinlaakson ostarin kävijämäärissä.

Millä aikavälillä sitten Vantaanlaakson Lidl alkaa rakentua? Myymälän kaavamuutoksesta on tehty valituksia ja sen osalta prosessin kesto on tällä hetkellä avoin. Ratkaisua kuitenkin odotetaan Helsingin hallinto-oikeudesta jo loppukeväästä. Jollei KHO:n valitus-lupaan ole perusteita, päätös astuu voimaan.

”Tavoitteenamme on aloittaa lupaprosessi ja rakentaminen heti kun se on mahdollista”, Lidlin kiinteistöpäällikkö Toni Koskinen kertoo. Joten nopeimmillaan uusi kauppa alkaa nousta syksyllä 2020.

Kun uusi liike on valmis, on mielenkiintoista seurata, alkaako paikallisten elintarvikeliikkeiden pudotuspeli ja pelastaako Martinlaakson ostarin uusi konsepti asukkaiden toivomat lähipalvelut.

31.01.2020 10:10
Kirjoittanut Sirkka Inkinen
Kategoria: - MYT 1/2020

Valta, vastuu ja ilmaisun VAPAUS?

Vantaan taidemuseo Artsi jatkaa mielenkiintoisten näyttelyiden linjaansa helmikuussa esittelemällä pilapiirroksia, sarjakuvia ja graffiteja ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista, sekä tutkimalla sananvapauden käsitettä ja sen ilmenemistä kuvien maailmassa.

KUVALLISESSA viestinnässä on tapahtunut mullistava muutos viimeisten vuosien aikana. Erilaiset kuvapalvelut ja kuvien käsittelyohjelmat ovat lisääntyneet siinä määrin, etteivät ne ole enää vain ammattilaisten käytössä. Kuvilla viestiminen on hiipinyt jokapäiväiseen käyt- töön ja kuvakielen (emojit, giffit, meemit) levitessä myös osittain jopa korvannut sanat. Yhden popcorn-emojin puuttuminen lainauksesta voi muuttaa viestin sävyn kokonaan.

”Vanhan sanonnan mukaan yksi kuva vastaa tuhatta sanaa ja se kertoo jotain olennaista ku- van voimasta”, näyttelyn kuraatori JEAN RAMSAY sanoo. “Kuva viestii kielen tuolla puolen ja tavoittaa yleisöä nopeammin kuin mikään sanallinen viesti. Kuva myös sisällyttää katsojan merkitysprosessien tulkintaan ja pääsee ihon alle tavalla, josta sanallinen viesti voi vain haaveilla.”

MEILTÄ siis vaaditaan medialukutaitoa ja -kriittisyyttä, eikä se enää koske pelkästään tekstiä. Kaikessa informaatiossa, kuvallisessa, tarvitaan lukutaitovalmiutta. Kun viestimet jakavat informaatiota, ne toimivat myös vallan välineinä. Kuten sanoilla, on myös kuvilla mahdollista luoda tai vahvistaa stereotypioita.

"Hyvin pienillä nyansseilla voidaan muuttaa kuvan merkitystä. Esimerkiksi julisteessamme on norjalaissuomalaisen taiteilijan Karstein Vollen teos, joka on variaatio Eugène Delacroixin kuuluisasta maalauksesta ’Vapaus johtaa kansaa’ vuodelta 1830. Omassa versiossaan Volle on lisännyt vallankumoustaistelijoille keltaliivit, mikä asettaa viimevuotiset Ranskan mielenosoitukset historialliseen kontekstiin ajatuksia herättävällä tavalla”, Ramsay pohtii.

KUVAN ILMAISUVOIMA on sosiaalisen median aikana moninkertaistunut helpon jaettavuutensa ansiosta. Jos kuva kiteyttää jonkun ajatuksen osuvasti, se voi saada aikaan muutoksia nopeammin ja tehokkaammin kuin sanat. Esimerkkinä vaikka ”Hävetkää!” – myyrmäkeläisten graffititaiteilijoiden HENDEN ja DEOKSEN vuonna 2016 vaneriseen työmaa-aitaan maalaama, vantaalaisia urheilupäättäjiä kritisoinut graffitimaalaus.

ARTSIN NÄYTTELYSSÄ ovat lisäksi esillä sarjakuvataiteilijat VILLE RANTA, EMMI NIEMINEN ja HANNELE RICHERT, LUPTA FEMEILOR -työryhmä videoinstallatiollaan sekä Riihimäen Taiteiden yönä 23.8.2019 graffititaiteilijan purkutalon ulkoseinään luvallisesti maalama graffititeos, joka esittää Yhdysvaltain presidentti DONALD TRUMPIA ampumassa itseään päähän.

”Näiden graffititeosten osalta meidän tehtävämme museona kirkastuu entisestään. Teosten ympärille syntyvä keskustelu ja viralliset linjaukset vaikuttavat siihen, miten ja millä tavalla teos osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Museona me tallennamme ja dokumentoimme tätä elävää taide- ja kulttuurihistoriaa. Tuomme prosessin yleisön nähtäville, sillä teosten lopulliset merkitykset koostuvat kaikesta tästä”, Ramsay lisää.

NÄYTTELYN taiteilijoiden teoksissa linkittyvät teemat, aiheet ja henkilöt, jotka näyttävät miten ajankohtaisesta ja yhteiskunnan rakenteita läpäisevästä aiheesta on kysymys.

Kuvanvapaus – Freedom of the image -näyttely Artsissa 14.2.–17.5.2020.

Lisää artikkeleita...