05.02.2019 07:49
Kategoria: MYT 2/2018
Kirjoittanut Elina Iijalainen
Tulosta
Sähköposti

Kaupunkirakenne tiivistyy louhelassa

Kaava-asiakirjat ovat luettavissa internetissä

Kahdeksan vuotta sitten eräs rakennusyhtiö otti yhteyttä Asunto Oy Kaarenhaltiaan ja kertoi, että heidän omistamallaan tontilla olisi selkeästi tilaa täydennysrakentamiselle. Ajatus tyrmättiin täysin.

KOLME JA PUOLI VUOTTA SITTEN Lotta Suksi liittyi taloyhtiön hallitukseen. Siihen mennessä asiaa oli pyöritelty ja makusteltu. Tiedossa oli myös, että pian viisikymmentä vuotta vanhojen talojen kunnossapito vaatisi isoja ja kalliita remontteja. Kun tulevien korjaustarpeiden rahoitusta mietittiin, oli uudisrakentaminen mukana yhtenä rahoitusvaihtoehdoista.

Lisäksi Louhelan Huollon omistama rakennus, entinen lämpökeskus, oli tulossa käyttöikänsä päähän, ja huoltoyhtiölle olisi saatava uudet toimitilat.

Nyt ollaan siinä tilanteessa, että Asunto Oy Kaarenhaltia ja Louhelan Huolto Oy ovat hakeneet kaavamuutosta, jossa molempien yhtiöiden tonteille osoitettaisiin uutta rakennusoikeutta yhteensä pyöreästi 200 asunnon verran. Asemakaavatyön käynnistävä arviointi- ja osallistumissuunnitelma oli nähtävillä touko-kesäkuussa. Seuraavaksi käynnistyy asemakaavamuutoksen laadinta.

Suunnitelmana on siis myydä osa nykyisestä tontista rakennusliikkeelle, joka rakentaa ja perustaa uuden asunto-osakeyhtiön. Kaksi kahdeksankerroksista uudisrakennusta sijoittuisivat Haltiantien päässä sijaitsevan nykyisen pysäköintialueen pohjois- ja eteläreunoille. Rakennuksiin tulee myös uudet tilat Louhelan Huolto Oy:lle.

ASUNTO OY KAARENHALTIA pyysi tarjouksia usealta eri rakennusliikkeeltä, joista lopulta viisi esiteltiin yhtiölle. ”Paria ehdotusta ei katsottu tarpeelliseksi edes tutkia sen enempää, koska ne eivät vastanneet esitettyjä toiveita”, kertoo Lotta Suksi, taloyhtiön hallituksen jäsen.

Rakennuttajaksi valikoitui keväällä 2018 Rakennus- liike SRV, jonka kanssa yhteistyö on Suksen mukaan sujunut jouhevasti. Osakkaiden ja asukkaiden pelot siitä, että suunnitelmat muuttuisivat kesken kaiken, on pyritty minimoimaan huolellisella suunnittelulla ja sopimuksilla.

Taloyhtiössä on ymmärretty se, että prosessissa menetetään jotain, mutta saadaan myös paljon tilalle. Asunto-osakeyhtiö hyötyy paitsi taloudellisesti, myös nykyinen näkymä isolle pysäköintipaikalle muuttuu vihreäksi piha-alueeksi - vaikka tontin silloin omistaakin joku muu.

“Muutos ei kuitenkaan ole ollut helppo, mutta aika on auttanut sopeutumaan asiaan. Ratkaisua on kehitetty asukkaiden tarpeiden pohjalta. Rakennusliike SRV on ollut yhteistyökykyinen ja -haluinen, ja syystäkin”, muistuttaa Lotta Suksi. ”Taloyhtiönhän ei ole mikään pakko myydä.”

RAKENNUSLIIKE SRV:n hankekehitysjohtaja Toni Kankare nostaa myös kumppaneilleen hattua. ”Projekti on edennyt mukavasti. Asunto-osakeyhtiöllä on ollut hyvä tahtotila ja Vantaan kaupunki on kaavoitusasioissa määrätietoinen ja ripeäotteinen.”

Tällainen uudisrakentaminen on Kankareen mielestä kustannustehokasta kaupungin näkökulmasta, koska tarvittava infra on jo olemassa, jos ei ihan tontilla asti niin ainakin hyvin lähellä. Kankare pitää vastaavia hankkeita mielenkiintoisina myös siksi, että täydennysrakentamisessa palvelut ovat jo olemassa, minkä lisäksi ostajat yleensä tuntevat jo alueen. Tällöin markkinointikin on helpompaa.

”Hyvä lopputulos tällaisessa tulee silti vain tiiviin yhteistyön kautta”, Kankare toteaa. ”Ollaan niin lähellä ihmisten olemassa olevia koteja. Tarvitaan huolellista suunnittelua ja paljon neuvottelua, muuten yhtälö ei ota onnistuakseen.”

Kaavaehdotus voisi tulla nähtäville loppuvuodesta, jolloin lopullinen asemakaava saattaisi saada lainvoimakesällä 2019. Rakentaminen voisi näin ollen käynnistyä aikaisintaan loppuvuodesta 2019, mikä Kankare pitää ”optimistisena, mutta mahdollisena”.

Täydennysrakentaminen tuo Jokiuomanpuiston eteläreunassa olevan matonpesupaikan viereen varsin korkeaa rakentamista, mikä tulee muuttamaan maisemaa. Ainakaan toistaiseksi Louhelan asukkailta ei ole kuulunut kritiikkiä tämän suhteen. Muut puiston käyttäjät tuskin ovat vielä edes havahtuneet tulevaan muutokseen.

Puisto, joka ei olekaan puisto

LOUHELASSA ERÄKUJAN VARRELLA on Louhipuisto, joka ei virallisesti olekaan puisto. Tällä hetkellä siellä kasvavat komeat terijoensalavat, jotka Vantaan kaupunki istutti Louhelan 20-vuotisjuhlien kunniaksi, eli 30 vuotta sitten. Asemakaavan mukaan puiston paikalla pitäisi olla urheilukenttä. Tavallaan se onkin sellainen, sillä kesäisin siinä pelataan lentopalloa ja harrastetaan puistojumppaa, talvisin sitä kiertää lasten hiihtolatu. Asukkaat ovat siis tottuneet käyttämään Louhipuistoa virkistyalueena. Louhipuisto ei ole osa Jokiuomanpuistoa, vaikka se siltä saattaa vaikuttaakin.

Nyt kaupunki haluaa rakentaa Louhipuistoon kaksikerroksisen päiväkodin. Vieressä sijaitsee vanha, huonokuntoinen Louhelan päiväkoti, jota esitetään purettavaksi. Sen paikalle rakennettaisiin kolme kahdeksankerroksista asuintaloa, joihin tulisi noin 150 uutta asuntoa.

ASUKKAILLA on asiasta monenlaisia mielipiteitä. Osa vastustaa täydennysrakentamista kokonaan. Osa hyväksyisi uuden päiväkodin, muttei kerrostaloja. Suurimman joukon nykyisen suunnitelman vastustajista muodostavat kuitenkin he, joille uudet kerrostalot käyvät, mutta jotka haluaisivat siirtää päiväkodin Louhelantien varteen.

Asiasta kiertää muutamakin erilainen adressi, joista yhdessä tehdään vaihtokauppaa. ”Rakennetaan kerrostalot nykyisen päiväkodin paikalle ja siirretään uusi päiväkoti Jokiuomanpuiston luoteisnurkkaan, jota juuri kukaan ei käytä”, ehdottaa Suve Pääsukene, joka on sekä Louhelan Huolto Oy:n hallituksen jäsen että Eräkujalla sijaitsevan taloyhtiön, Asunto Oy Kaarenpeikon hallituksen puheenjohtaja. ”Emme siis vastusta täydennysrakentamista, päinvastoin. Sitä tarvitaan erityisesti asemien läheisyydessä. Haluamme kuitenkin säilyttää puistoalueen, joka on jo 50 vuoden ajan toiminut tärkeänä ja turvallisena ulkoilualueena erityisesti lapsille.”

Myös mahdollisen Eräkujalle rakennettavan päiväkodin liikennevaikutukset mietityttävät. ”Jos päiväkoti rakennettaisiin nykyisen Jokiuoman puiston puolelle, kulku päiväkotiin voitaisiin ohjata suoraan Louhelantieltä, jolloin liikenne ei lisääntyisi asuinkadulla”, sanoo Suve Pääsukene. ”Kaiken lisäksi päiväkodista olisi superlyhyt matka hiljattain rakennettuun uuteen leikkipuistoon.”

Asukkaiden mukaan kaavan mukainen viheralue ei kaventuisi, koska Louhipuisto olisi mahdollista merkitä samassa yhteydessä viheralueeksi. Jokiuoman puiston Louhelantien varteen sijoittuva osa on muutenkin jäänyt varsin vähäiselle käytölle, sillä kaikki suuremmat puistotapahtumat järjestetään puiston itäosassa. Kyseinen adressi on kerännyt jo 340 allekirjoitusta.

Aluehuoltoyhtiö Louhelan Huollon hallitus on käsitellyt myös Eräkujan täydennysrakentamista. Sekään ei vastusta uusia kerrostaloja, mutta toivoo, että niille tarkoitettu pysäköintialue katetaan viherkatolla, jotta vehreys säilyy ja pysäköintipaikan aiheuttama melu on vähäisempää. Louhelan Huolto esittää asukkaiden enemmistön tavoin Louhipuiston säilyttämistä.

Kuinka käy?

VOIMASSA oleva Louhelan kaava on suurelta osin vuodelta 1966 peräisin oleva rakennuskaava, joka ajantasaistetaan samassa yhteydessä.

Kaavoituksesta vastaava aluearkkitehti Timo Kallaluoto kertoo, että kaavan valmistelu etenee 11.6.2018 mennessä jätettyjen mielipiteiden pohjalta, mutta ei ota kantaa siihen, onko asukkaiden ehdotukset mahdollista toteuttaa.

”Tavoitteena on saada kaava kaupunkisuunnittelulautakuntaan, kaupunginhallitukseen ja nähtäville syksyn 2018 aikana”, Kallaluoto sanoo. Kaavaehdotus tulee siis myös kaupungin verkkosivuille 30 päiväksi, jolloin siitä on mahdollista jättää muistutus.

Kaava-asiakirjat ovat luettavissa internetissä www.vantaa.fi/ajankohtaiset_kaavat. Siellä voi seurata päätöksentekoa, nähtävillä olevia kaavoja ja yleisötilaisuuksia, sekä saada tietoa asemakaavaprosessin etenemisestä. Samaan aineistoon on mahdollista tutustua myös Vantaa-infossa Myyrmäki-talossa, osoitteessa Paalutori 3.

Jutussa haastateltu Suve Pääsukene on Myyrmäki-Seura ry:n puheenjohtaja. Myyrmäki-Seura ry on yksi Myyr York Timesin julkaisijoista.